21. elokuuta 2015

Stressipeikko

Kulunut kesä on ollut tapahtumantäyteinen. Olen päässyt mukaan moniin tärkeisiin ja isoihin juhliin ja työskennellyt osa-aikaisesti kesän läpi. Tämä kesä on kaikessa hulluudessaan ollut todella kiireinen, kuitenkin monessa määrin positiivisella tavalla. Nyt meidän elellessä loppukesää, on ilmiselvää että kaikki tahot alkavat pistämään pökköä pesään. Odotukset siitä mitä pitäisi tehdä kasvavat. Molemmat työpaikat odottavat paljon ja koko ajan enemmän, samoin kuin edessä oleva gradupuristus. 

Muutama päivä on kulunut aikamoisissa stressitunteissa pyörien. Miksi koko ajan tapahtuu kaikkea? Pitääkö kaikkeen osallistua? Mitä jos en jaksakaan? Hyvinä hetkinä odotan innolla tulevia päiviä kun taas huonoina hetkinä haluaisin vaan hautautua peittojen alla ja nostaa kädet pystyyn. Samalla haluaisin sanoa kaikille, ettei aina tarvitsisi odottaa minulta niin paljon. En ole koko ajan tavoitettavissa, en pysty selvittämään kaikkea reaaliaikaisesti enkä voi jakaantua kaikkialle joka sekunti. Tarvitsen aikaa myös itselleni ja rauhallisuudelle.

Tänään on ollut hyvä päivä. Olen perehtynyt lisää gradualueeseen ja pyrkinyt ymmärtämään aihetta enemmän. Tuntuu kuitenkin, että olen edelleen ihan alkupisteessä vielä ja niinhän sitä oikeasti onkin. Hiljalleen kuitenkin hommat etenee. Tiedän kuitenkin, että seuraavan viikon alkaessa alkaa taas ahdistus hiipiä ja alan miettiä mihin kaikkeen rahkeet riittää. Tästä olenkin puhunut muutaman ystäväni kanssa ja pohtinut sitä kuinka kuormittavaksi arkensa edes kannattaa tehdä ja milloin tulisi ymmärtää rakenteelliset ongelmat. 

Mieleni on kuitenkin ainakin tällä hetkellä suhteellisen positiivinen ja uskon pian selättäväni tämän stressipeikon koskien kaikkia vaatimuksia ja odotuksia. Pian saan luotua selkeitä rutiineja päiviin ja hommat etenevät toivottavasti halutunlaisesti. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä ja miettiä miksi tekee kaikkea sitä mitä tekee ja voisiko joskus tehdä vähän vähemmän. 

Näiden ajatusten saattelemana haluan kuitenkin toivottaa mukavaa viikonloppua. Me lähdetään (taas) yksiin juhliin tällä kertaa Tallinnaan ja alan jo innostua lähdöstä. Kunhan vielä jaksaisi pakata ja laittaa kodin taas lähtökuntoon taas kerran. Pala kerrallaan rakentunee tämäkin syksy taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän viestiä käynnistäsi :)