16. huhtikuuta 2015

Verkkoidentiteetin luominen

Lähdin hetki sitten haastamaan itseäni ottamalla yliopistoni syventävien kurssien joukosta ruotsinkielisen kurssin. Toivon, että siellä oppisi taas jotain uutta ja ainakin pääsisi hieman vetreyttämään omaa kankeaa ruotsinkielentaitoani. Kurssin aiheena on Interaktion och påverkan i mediesamhället ja nimensä mukaisesti kurssilla käsitellään mediayhteiskunnan ympärillä pyöriviä asioita kuten identiteetin luomista, oppimista ja digitaalisuutta. Mielenkiintoinen kurssi, joka poikkeaa paljon muusta opiskelustani.

Jäin kuitenkin pohtimaan luennolla mietittyä asiaa myöhemmin kotonakin. Pohdimme sitä, miten ihminen rakentaa oman identiteettinsä eri tavalla eri viestintäkanavien kautta. Yksilö saattaa antaa itsestään Facebookissa yhdenlaisen kuvan ja taas Instagrammissa ihan toisenlaisen. Kaikilla yksilöillä on hyvin erilaisia konteksteja missä he toimivat. Joku voi haluta olla vapaa-ajalla avoimesti rämäpää kun taas töissä hän voi haluta antaa itsestään hyvin virallisen kuvan. Toinen antaa itsestään Facebookissa vähän, mutta on kasvotusten puhelias. Jotkut käyttävät näitä erilaisia viestintäkanavia, mukaanlukien Twitter, työidentiteettinsä luomiseen kun taas toiset laskevat ne henkilökohtaisen identiteetin piirin ja rajaavat sen vuoksi ystäväpiirinsä minimiin. Jokainen tuntuu käyttävän näitä erilaisia yhteydenpitokanavia melko eri tavalla, mikä tekee siitä mielestäni mielenkiintoista.


Mitä itseeni tulee, voisin kuvitella monien luulevan, että olen hyvin avoin ihminen. Toki käytän muun muassa Facebookia ja Instagrammia ja lisäksi kirjoitan blogia, jossa kerron elämästäni. Voisin varmasti rajata paljon enemmän pois ja antaa itsestäni vähemmän. Kuitenkin kun asiaa tarkastelen, huomaan etten lopulta aina edes "paljasta" itsestäni paljoakaan. Kerron asioita, joita voisin kertoa kaukaiselle tuttavalleni kaupungilla. Tietysti en avautuisi heti kaikesta blogissani käsiteltävästä ei-niin-salaisesta asiasta ihmiselle jota en ole nähnyt aikoihin, mutta käytännössä en häpeäisi jos kaikki kirjoittamani niin sanotusti paljastuisivat. 

Tämän päätöksen jouduin myös tekemään aloittaessani blogin kirjoittamisen. Pohdin jonkun aikaa, että haluanko kirjoittaa julkisesti vai rajata blogin lukijat vain tiettyyn itse ennalta päätettyyn joukkoon. Valitsin ensimmäisen, sillä koin sen sopivan itselleni paremmin. Vaikka olisin valinnut suljetun blogin ja sitä kautta pystynyt kertomaan lukijoille enemmän, en olisi kuitenkaan kirjoitellut tänne mitään kovin syvällistä tietoa. Miksi olisin? Samat asiat voin kertoa näille valituille henkilöille  meidän tavatessa tai vaikka muiden viestintäkanavien kautta.

Koko keskustelu verkkoidentiteetistä on hyvin monisäikeinen ja olen itse asiasta aika montaa mieltä. Välillä haluaisin sulkea kaikki kanavat ja pitää itseni vain hyvin rajatulla joukolla kaikilla tavoin. Toisaalta maailmassa on niin paljon tietoa ja kuvia netissä, että tuskinpa kukaan omiini tarttuu. Harhaluulo? Paha sanoa, mutta on myös hyvä miettiä sitä, onko sillä edes todellisuudessa niin paljon väliä. Omalla kohdallani yritän pitää rajaviivana sitä, että kaikki minkä jaan eri kanavissa olisi semmoista mikä kestää päivänvaloa myöhemminkin. Sen voi sitten tilanteen mukaan määritellä miten haluaa. Sosiaalisen median kautta voi kuitenkin saada inspiraatiota niin moneen asiaan, että koen sen jopa merkittävänä osana elämää tänä päivänä enkä tämän vuoksi osaisi jättäytyä siitä täysin pois.

Tästä aiheesta voisin sanoa vaikka mitä, mutta ehkäpä hiljenen hetkeksi ja annan puheenvuoron muillekin. Mitä te olette mieltä tästä, tulisiko ihmisen miettiä hyvin rajatusti mitä hän itsestään sosiaalisessa mediassa jakaa vai onko sillä niin väliä? Mietittekö te aina mitä nykyinen tai tuleva työnantaja voisi ajatella vai menettekö niillä ehdoilla mitkä tuntuvat ihan vain itsestä parhaalta?

Kommentoikaa, kertokaa! Tästä kuulen mielelläni myös muiden ajatuksia! :)

4 kommenttia:

  1. Mulla myös vaihtelee aika paljon somekanavasta riippuen minkälaisia kuvia/julkasuja jaan ja kenen kanssa. Facebookissa mulla on rajattu kaikki yksityisyysasetukset kaikkein tiukimmaksi sen suhteen, että vain kaverit voi nähdä mun kuvat ja julkasut eikä julkisesti näy mitään ylimäärästä eli tiedän ketkä näkee mun päivitykset. Instagramissa jaan aika paljon ns. turhanpäivästä mitä kännykällä tulee räpsittyä, mm. ruoka- ja maisemakuvia ja niitä selfieitä. :D Yleensä mulla on Instagram-tili julkinen, koska hashtägien merkitys vähän häviää jos tili on yksityinen, mutta välillä alkaa ahdistamaan kun miettii, että ei tiedä ketkä kaikki niitä omia kuvia katselee niin mulla on kausia, että pidän myös Instagram-tiliä yksityisenä. Mulla taitaa olla Facebookissa +500 kaveria joihin kuuluu mm. sukulaisia ja entisiä sekä nykyisiä työkavereita ja työnantajia, joten yritän välttää siellä ainakin alkoholiin liittyviä julkaisuja ja ns. paljastavien kuvien julkaisemista ainakin mietin ennen postaamista. Toisaalta oon ainakin ite sitä mieltä, että mun oman sosiaalisen median profiilit kuuluu vapaa-aikaan eikä siten vaikuta mun työhön eli yritän enemmänkin miettiä minkälaisen kuvan haluan antaa musta muille ylipäätään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit, oli pitkälti kuin omasta suusta koko teksti! Olen hyvin samoilla linjoilla eri somekanavien käytön kanssa. Facebook on alunperin ollut itselleni se rajatuin, ja on sinänsä tavallaan edelleen, mutta siellä olevien ihmisten kirjo on itselläni jo niin laaja, että se rajoittaa paljon omaa jakamistani. Usein käy niin, että joku juttu sopisi puolelle ihmisistä, mutta toiselle puolelle en sitä välttämättä haluaisi jakaa. Hankalaa! Siellähän voi sinänsä tehdä myös jotain jakoja jos jaksaa ja sitä kautta julkaista jotain vaikka vaan lähimmälle kaveriporukalle.

      Sun viimeinen lause kiteyttää pitkälti oman ajattelun siitä ketä varten tässä oikeastaan eletään. Toki on tärkeä, ettei julkaise ihan mitä vaan nykyisen/tulevien työnantajien vuoksi, mutta tärkeintä lienee kuitenkin se minkä kuvan haluaa itsestään tosiaan jakaa. Lopulta huomaan, että ne menee aika yksiin mitä haluan jakaa työnantajan silmille ja mitä oikeastaan ylipäätään :) Kiitti kommentista!

      Poista
  2. Mä oon kyllä välillä melkeen vähän vainoharhanen sen suhteen, mitä missäkin ylipäätänsä julkaisen. Lopulta kun niihin Faceihin ja Instoihinkin kun pitää luottaa tai hyväksyä se, että vaikka privana pistäiskin eteenpäin ni jonnekin bittiavaruuteen ne kuvat silti vielä jää. Toisaalta, luulen et koko yksityisyyden käsite muuttaa pikku hiljaa muotoaan, "kaikki" kun on jo somessa ja ainakin netin päässä. Maalaisjärjellä tasapainoillen.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo samaa mieltä olen kyllä pitkälti. Just juteltiin tunnilla snapchat-sovelluksesta, jonka avulla voi "väläyttää" hetkiä valitulle kohderyhmälle ja ne säilyy niillä 2-10 sekuntia. Sen voi periaatteessa tallentaa, mutta lähettäjä näkee sen, jos vastapuoli tallentaa. Kuitenkin on kuulemma nykyään myös joku ns. vakoiluohjelma, jonka avulla lähettäjä ei enää näe jos sen tallentaa/ottaa screenshotin. Jonnekin ne aina muutenkin jää..

      Toisaalta on tärkeä tiedostaa se, että kun some on pullollaan kuvia ja tekstejä niin onko jotkut omat kuvat oikeasti niin spesiaaleja, että ne sieltä pomppaisi esiin huonossa mielessä :) Ei voi tietää, että sinänsä pitää olla skarppina, mutta tänä päivänä on hankala sanoutua kokonaan irti somesta.

      Poista

Jätähän viestiä käynnistäsi :)