30. heinäkuuta 2014

Sekametelisoppa


Näillä keleillä tuntuu, että aivot pehmenevät ihan itsekseen. Jatkuva lämpö aiheuttaa väsymystä ja nestettä on hankala juoda riittävästi. Kuitenkin varsinkin iltaisin en tiedä mitään parempaa kuin koirien kanssa tallustelu viilenevässä ilmassa. Kovin viileästä ilmastahan ei tosiaan voida puhua, mutta sentään viileämmästä kuin päivisin. Huh hellettä, tosiaan!

Viikonlopun polttarit menivät oikein mallikkaasti ja tuleva morsian nautti selkeästi yllätyksestä ja illasta! :) Kävimme muun muassa burleskistudiossa ja vietimme iltaa yhdessä hienoimmista saunatiloista, jonka olen ikinä nähnyt nimittäin Itä-Pasilan red S:ssä. Ilta jatkui vielä yökerhoon, josta poistuin porkkanakakku kainalossa kotiinpäin muiden jatkaessa matkaa vielä karaokepaikkaan. Meillä oli niin kivaa kyllä alusta loppuun ja oli sopivassa suhteessa hassuttelua ja hemmottelua.



Nyt näillä ilmoilla on ihan energianpuutteen vuoksi urheilut olleen hieman vähemmällä, mutta olen kuitenkin muutamaan otteeseen ponkaissut heti aamusta kuntosalille. Olen päätellyt, että aamuaika olisi kaikista paras noin lämmön kannalta verrattuna esimerkiksi iltaan. Iltaan mennessä sali kuitenkin kuumenee porottavan auringon vuoksi, joten voisin kuvitella ainakin aamun olevan se paras aika.

Meidän sali on ihana kaikinpuolin muuten, paitsi sen maailman tehottomimman ilmastoinnin vuoksi. Hiki virtaa ihan solkenaan treenasi ahkerasti tai ei. Ainakin tulee semmonen ulkoinen fiilis, kuin olisi ahertanut enemmänkin, mutta tosiaan raskasta treeniä on kyllä hankala ihan hikisenä tehdä. Selkä liukuu mattoa pitkin ja otsaa saa olla pyyhkimässä joka välissä. Taisi tulla selväksi, kuinka lämmintä siellä on? Ehkäpä siinä kaikki tältä erää :D



Meidän koiruudet eivät oikein arvosta tätä keliä, joten pidempi kävely on hyvä tehdä aina iltamyöhään tai varhain aamulla. Kaksinkertainen turkki paksuudellaan aiheuttaa melko kovat läähätykset ja näin ollen pyrin välttämään reipasta kävelyä päiväsaikaan. Meillä on kotona myös todella kuuma, mutta olen yrittänyt monin keinon tätä saunaa viilentää. Tällä hetkellä koirat välillä itse kävelevät tuulettimen eteen! Näyttää muuten aika hassulta kun toiset seisovat siinä ja aina välillä heiluttelevat korviaan. Toimii ilmeisesti niin ihmisille kuin koirillekin.


Toivotaan siis hieman viileämpiä tai edes normaaleja kesäkelejä Suomen kamaralle. Ei me talviukot olla ihan totuttuja tämmöiseen etelän meininkiin! Vai olenko ihan outolintu?

Ps. Saapi heitellä postausehdotuksia, jos tulee mieleen! Muuten jatketaan tällä kuulumiset-meiningillä, kun ei helteen keskellä muutakaan jaksa miettiä :)

26. heinäkuuta 2014

Polttaripäivä!




Tänään pääsen elämäni ensimmäisiin polttareihin. Eivät tosin luonnollisestikaan ole omani, mutta pääsen vierailijan rooliin. Tiedossa on päivä Helsingissä kaikkine kommervenkkeineen ja pienen jännityksen kera odotan jo innolla. Päivästä tulee myös todella pitkä, joten pitää muista helteisenä päivänä juoda parasta janojuomaa vettä tarpeeksi. Voisin kuvitella, että jotain muutakin tulee hieman maisteltua.



Minulle kävi pienenä usein niin, että odotettujen synttärijuhlien päivän koittaessa halusinkin yhtäkkiä ihan tavallisen päivän ilman juhlia. Juhlavieraiden saapuessa olo muuttui tietenkin ja sain monet upeat juhlat. Olen aina miettinyt mistä tämä tuntemus johtuu ja päätellyt sen olevan jotenkin yhteydessä jonkin sortin jännitykseen. Jännittää se mitä tuleman pitää, miten vieraat viihtyvät ja miten kaikki ruokapuoli pelaa. Kontrolloivana ihmisenä sitä ei jotenkin tykkää niin paljon semmosta "come what may" -meiningistä vaan on kivempi tietää asioiden järjestys etukäteen. Ainahan se ei tosiaan ole mahdollistakaan.

Samoin toisten juhliin mennessä jännittää jaksaako sitä jutustella kaikkien kanssa, mitä jos tuleekin olo että haluaa kotiin ja muuta höpöä. Harvemminhan näitä tapahtuu oikeasti, mutta ehkä jännitys siitä nostaa aina juhlapäivänä päätään ja yhtäkkiä olisi kiva vain perua kaikki. Ihme juttu, ei pidä ottaa liian vakavasti kuitenkaan :)


Istun tällä hetkellä juuri siivotulla parvekkeellamme ja ihastelen elämän kauneutta. Täällä on lämmin, mutta käy pieni tuulenvire. Parvekkeelta lähti eilen koko kesän täällä olleet pyöränrakennusosat (eivät olleet allekirjoittaneen kröhöm..) ja nyt täällä mahtuu olemaan taas. Ympärillä on ihan hiljaista ja naapuritkin ovat selkeästi vielä nukkumassa tai aamupuuhissaan. Pienen jännityksen takia tämä olisi se paikka, johon voisin unohtua koko päiväksi. Voisin katsella luonnon heräämistä ja lasten hidasta soljumista leikkipuistoon. Voisin tuntea paahtavan iltapäivän auringon ja lopulta nähdä auringon laskevan puiden taa.


On aika lopettaa kuitenkin se haaveilu nyt ja lähteä pakkaamaan päivän tarvikkeet mukaan. Tiedossa on varmasti unohtumaton ja hieno päivä varsinkin tulevalle morsiammelle ja kaikille meille juhlijoille. Vähän jännittää, mutta hei niin sitä pitääkin ennen tämmöisiä juhlia!!

Ps. Morsiammen polttarit ovat jo alkaneet kaasojen kanssa, joten näin ollen tiedän etten pilaa mitään suurta yllätystä täällä ;) 

23. heinäkuuta 2014

Kotona taas

Otin Ouluun mukaan ihan vain vanhan Canon Ixus -pokkarini tavaratilan puutteen vuoksi ja ajattelin, että kuvaan ne muutamat hassut kuvat sillä. Onhan se vähän tylsää sitä käyttää minijärkkärin jälkeen, mutta usein pokkarillakin on saanut ihan ok kuvia. No, äsken kun aloin katselemaan niitä kuvia niin aivot heitti häränpyllyä, mitä näille kuville on tapahtunut?! Siis ihan kuin olisi joku raelinssi päällä. Piti ihan tarkistaa miltä se linssi oikeasti näyttää, mutta ei siinä mitään ole.. Onkohan tämä kamera käymässä vanhaksi vai mitä ihmettä tapahtuu.

Kuvat eivät siis tosiaan loista laadullaan, mutta muistuttavat itseäni kuitenkin kivasta Oulun reissusta ja näin ollen laitan tännekin muutaman :) Toivottavasti ei silmät säry, haha!

Parhaimpia juttuja oli yhdessäolon lisäksi taas kerran herkullinen ruoka. Itse savustettu kala, grilliruoka ja poronkäristys veivät kielen mennessään. Pikkasen eri meininkiä kuin mitä itse tulee kotona väännettyä. Tästä saa taas intoa omaan ruoanlaittoon ja siihen, että on ihan sopivaa käyttää ruoanlaittoon joskus enemmänkin aikaa. Kaiken ei tarvitse valmistua aina vartissa vaan joskus voisi kai käyttää kokkailuun hieman enemmänkin aikaa.































Tällä reissulla tuli myös uitua ihan kunnolla ja se oli niiin ihanaa ja virkistävää. Käytiin kahdella eri soramontulla uimassa, joista toisessa ei ollut samaan aikaan ketään muita ja toisessa taas ranta kuhisi ihmisiä. Vesi oli lämmennyt jo paljon alkukesästä, mutta eihän se aluksi ikinä varsinaisesti lämpimältä tunnu. Reippaasti selvisin veteen saakka kuitenkin ja viihdyin siellä taas paremmin kuin hyvin. Yksi haave olisi kyllä joskus saada mökki vedenrannalta ja päästä puusaunasta kipittämään suoraan veteen.






























Taannuin muuten hieman lapsentasolle käydessämme hiekkarannalla uimassa nimittäin oli aivan pakko mennä hiekkaan makaamaan vedessä polskimisen jälkeen! Kuinka rentoa on köllähtää litimärkänä kuumaan rantahiekkaan ja köllötellä siellä hiekan uumenissa. Tuntuu niin mukavalta, mutta kääntöpuolena on luonnollisesti se, että hiekkaa löytyy sitten ihan kaikkialta. Myös muun muassa narskuen hampaiden välistä..

Jos kuvittelin, että Oulussa on poikkeuksellisen kuuma niin mites täällä pääkaupunkiseudulla. Tuolla ulkona on oikeasti joku tropiikki ihan käynnissä, käsittämätöntä? Tullessani kaupasta ulos odotin koko ajan sitä perinteistä pientä kesätuulta, mutta ei mitään. Ilma seisoo sakeanaan ja on lämpimämpää kuin linnunmaito. Kämppä on kuuma kuin sauna, mutta nämä taitaa olla niitä juttuja, mistä ei saa nyt valitella ;)

21. heinäkuuta 2014

Ouluterveiset

Moikka ja terkut Oulusta! Täällä on ollut aivan älyttömät helteet nyt joka päivä ja sen vuoksi on tullut oltua pihalla aikamoisen paljon. Olen katsellut kummipojan vesileikkejä kuin myös päässyt itse soramontulle uimaan. Ollaan syöty grilliruokaa, savukalaa ja poronkäristystä näin muutamia mainitakseni. Aivan superherkkuja jota ei usein saa :)

Huomenna on vielä viimeinen kokonainen päivä täällä ennen keskiviikon pitkää kotiinpaluuta. Keskiviikkona otetaan ensin bussi Ylivieskaan ja siitä vaihto junaan kohti Helsinkiä. On ollut ihana olla paljon reissussa viime viikkoina, mutta nyt paluun lähentyessä on semmoinen olo, etten taida hetkeksi enää lähteä minnekään. Borta bra men hemma bäst! :) Aurinkoisia päiviä sinnekin!

Ps. Näköjään en tabletin kautta onnistu lataamaan kuvia, mutta instagrammista löytyypi jotain nimimerkillä @rosimariela.

17. heinäkuuta 2014

8 h junamatka, mitä evästä mukaan?

Kuvasin huvikseni huomisen junamatkan evääni, jospa siitä saisi joku muukin vinkkiä. Valitsin seuraavanlaista itseäni energisoimaan:



- pilkottuja porkkanoita ja kurkkuja
- pilkottuja banaaneja, omenoita ja nektareita
- viinirypäleitä
- pähkinäsekoituspussi
- Novelle Plus juoma sekä tietysti vettä
- karkkia ja suklaata herkkuhetkeä varten (päätin suoraan ostaa kuin mennä "ei tee mieli" -linjalla ja ostaa sitten junan kärryistä kalliilla :D)
- kanamozzarellapestopasta (jonka syön aika alkumatkasta)

Uskon, että tämmöisellä setillä matkanteko voisi onnistua melko jouhevasti, miltäs vaikuttaa? Yritin miettiä ravitsevaa, hyvää ja lämpöä kestävää ja aika hyvin mielestäni onnistuinkin. Pastan meinaan syödä muutama tunti lähdöstä, joten kana ei ehdi lämmetä liikaa. Sen pystyy syömään hyvin päivällisaikaan, mikä tekee päivärytmistä myöskin onnistuneen. Jaksaa sitten paremmin matkustaa. :)

Huomenna tsukutsuku ja iltamyöhään perillä. Oulu here we come!

16. heinäkuuta 2014

Me ollaan Tamppereel

No niin nyt tulisi kuvaa Tampereen reissulta. En tunnetusti osaa kyllä kuvata mitään nähtävyyksiä tai toreja vaan keskityn kaikkeen epäolennaiseen. Tämän lisäksi en myöskään tykkää asua kamera kädessä julkisilla paikoilla :D Alkusepustuksen jälkeen kuviin..








Harrastin tällä kertaa turisteilua enemmän kuin koskaan aikaisemmin kyseisessä kaupungissa. Käytiin Pyynikin näköalatornilla ja rannalla, Pispalassa ihastelemassa puuvallilamaisia taloja ja maisemia, Hervannassa uintipulahduksella ja Jack the Roosterissa maanantaimakkaralla. Pääsin pyöräilemään pitkin kaupunkia, toteamaan joidenkin kissojen olevan oikeasti kuin koiria ja jännittämään jalkapallon MM-kilpailun tuloksia. Säät sallivat ja meno oli letkeää, ei paha ollenkaan.






















Pyynikin näköalatornilla käydessämme oli tietysti pakko ottaa munkkikahvit, jotta tuntisi itsensä tamperelaiseksi. Vai turistiksi? Harvoin muuten saa näin pehmeää ja herkullista munkkia, voi kun niitä voisi syödä joka päivä. Ei muuten oltu ainoita turisteja kahvilassa, bussillinen saksalaisia tuli valloittamaan rakennusta myös samaan aikaan ;)

































Tampere on kyllä vielä paljon kauniimpi kaupunki kuin mitä ajattelinkaan. Ennen olen pitänyt sitä enemmän kivana kuin kauniina, mutta tämänkertainen reissu näytti siitä erilaista puoltakin. Syynä lienee ystäväni poikaystävän auto, jolla pääsimme huristelemaan pitkin ja poikin ja tietysti ihan se lähtökohta, että hervantalainen osaa esitellä kotikaupunkiaan hieman eri tavalla. Se mistä yllätyin, oli se että Tampereella on yllättävän lähellä vesi koko ajan. Ydinkeskustassa sen läsnäolo on sen verran rajatumpaa, ettei järvien paljoutta huomaakaan. Ihania maisemia pääsee ihastelemaan muun muassa Pispalassa ja Pyynikin rantsussa.




















Ainut mikä jäi Tampereelta tällä kertaa kokematta oli Särkänniemi! En tiedä olenko siellä ikinä edes ollutkaan ja näin ollen olin kaavaillut pientä visiittiä sinne tällä kertaa. Ystäväni ei ihan innostunut ideasta tarpeeksi, sillä hän oli siellä vieraillut kuulemma aika paljonkin. Yritin sitten tutkia josko huvipuistoon olisi päässyt ilmaiseksi sisään ja jos saisi kelpohintaan yksilölippuja laitteisiin rannekkeen sijaan. Ensimmäinen toteutui, toinen ei. Kymmenen euroa yhdestä mielenkiintoisesta laitteesta ei ihan kohtaa käsitystäni "pienestä huvista". Ehkä sitten joku toinen kerta, kun saan jonkun innostettua ottamaan kanssani rannekkeen ja hurvittelemaan oikein kunnolla!

Tamperematkailusta siirrynkin perjantaina hieman länteenpäin kun junan nokka osoittaa kohti Pohjois-Pohjanmaata ja tarkemmin ottaen Oulua. Kahdeksan tuntia junassa yhden aikuisen, yhden alle kolmivuotiaan ja kahden kissan kanssa kuulostaa hieman pelottavalta, mutta eiköhän tästäkin selviä. Ymmärtänette, miksi aika hanakasti pyrin saamaan meidän koirat hoitoon. Onnistuin, onneksi...

Kuulemisiin! :)

15. heinäkuuta 2014

Pikamoikat


Hupsista. Piti ehtiä tulla tänne kirjoittelemaan ennen Tampereen matkaa, mutta näköjään se jäi ihan ajatuksen asteelle :D Saavuin puoliltapäivin takaisin kotiin ja tässä muutaman tunnin päästä lähden serkun baby showereihin. Tampereella oli älyttömän kivaa ja tuli turisteiltua tällä kertaa enemmän kuin ennen. Kunhan vain ehdin kuvia käymään läpi, niin laitan tännekin!


Nyt kuitenkin koirien kanssa ulkoilemaan ja valmistautumaan vauvajuhlia varten. Toivottavasti se aurinko sieltä taas pilkahtaisi niin voisimme nauttia hyvästä säästä tädin terassilla. Kivaa tiistaita kaikille!

11. heinäkuuta 2014

Asuntouutisia


Aurinkoista iltaa! Täällä ollaan taas. Käväistiin ti-ke Joensuussa ja kävi hyvä onni, nyt sieltä löytyypi asunto meille! :)) Kokoa asunnolla on 34,5 neliötä ja sieltä löytyy lisäksi myös sekä parveke että sauna. Aivan ihana kombo omasta mielestäni ja odotankin jo pitkiä viikonloppuja Joensuussa. Asunto sijaitsee vieläpä ihan kävelymatkan päästä yliopistosta eli ydinkeskustaan on myös se samainen viidestä kymmeneen minuuttia jalkaisin. Joensuussa olisi kyllä kätevintä kävelyn lisäksi liikkua pyörällä, joten täytyykin miettiä hankkisinko itsellenikin sinne jonkun pyörän vai tuleeko sille kuitenkaan tarpeeksi käyttöä ennen lumen tuloa. Katsellaan sitä sitten vähän syksymmällä.



Asunto vapautuu 1.8, joten siitä lähtien voimme sitten mennä sinne laittamaan asuntoa kuntoon ja tehdä siitä meidän näköinen. Toki siis en itse aio siellä päätoimisesti asustella, mutta kuitenkin tarkoituksena olisi tehdä asunnosta meille molemmille mieleinen. Mitä kivempi, sitä luonnollisempi on sinne myös sitten mennä. Näillä näkyminen tulen lähtemään Joensuuhun kerran tai enintään kahdesti kuukaudessa ja Miikka taas puolestaan tännepäin saman verran. Näin ollen pystymme näkemään siis jollei ihan joka viikko niin ainakin joka toinen. Toivottavasti näin, sillä ei sitä liian kauan halua olla toisesta erossa. <3

Asuntoasiat on siis tällä hetkellä aikamoisen hyvin kunnossa, paremmin kuin olisin voinut viikko sitten uskoa. Kiva, että tämmöinen onnenpotku sattuu tässä vaiheessa! Ei ole kovin helppoa löytää nimittäin sopivaa asuntoa... Nyt vaan sitten odottelemaan asunnon vapautumista ja sen nätiksi sisustamista. :)

Mitäs muiden viikkoon kuuluu, onko lisää positiivisia tai negatiivisia asunnonhakukokemuksia? Tai mitä muuta on tapahtunut, lomailua vai töitä?

7. heinäkuuta 2014

Päivän asu - harmaata, valkoista ja leopardikuosia





















Se on taas maanantai koittanut. Odotan huomista jo niin innolla, koska päästään silloin Joensuuhun katsomaan mahdollista tulevaa asuntoa ja muutenkin fiilistelemään kesäistä kaupunkia. Ajomatka tulee olemaan pitkä, mutta mikäs siinä hyvässä seurassa. Kai se menee taas nopeammin kuin kuvittelisikaan ja ilman koiria voi pistää musat täysille väsymyksen iskiessä. Tiedossa on siis yksi yö erossa mun koirapojista, ajatuskin aiheuttaa jo hieman ikävää..


Muutama päivä sitten hiihtelin tämännäköisessä asussa. Itse asiassa aamupäivästä olin liikkeellä lähes samankaltaisessa asussa niin, että bleiserin tilalla oli valkoinen neule ja kengät taisivat olla mustat. Jotenkin vain se löysät housut ja löysä paita -yhdistelmä alkoi tuntua jo liian rennolta ja pikaiselle hammaslääkäri/ruokavisiitille päätin laittaa neuleen sijaan jakun. Tykkäsin itse tästä kokonaisuudesta paljon ja se tuntui mukavalta päällä :)


Pakko muuten sanoa noista valkoisista tennareista, että vaikka ne miellyttävätkin omaa silmääni niin tuntuu kuin olisi kumisaappaat jalassa. Kokeillessani niitä kotona, tuntuivat ne tosi hyviltä, mutta ulkona todellisuus onkin toista. Kengät hiostavat ihan älyttömän paljon ilman, että edes tekisi mitään ihmeellistä. Materiaali on ilmeisesti sen verran huonoa, ettei ilma kierrä läpi ja siinäpä on sitten lopputulos. Huoh, ei ollut halvalla ostaminen näköjään järkevää tässä asiassa :D

Onneksi toiset ostamani alennustennarit leokuosissa ovat eri materiaalia ja miellyttävät päällä. Ne ketkä sattuivat Instagram-sivultani bongaamaan mustat korkokengät niin ne palautin sitten lopulta samantien sillä ne eivät istuneet jalkaan täydellisesti. Kokeiluun olin ne tilannutkin, joten päätin heti samana päivänä reippaasti palauttaa etteivät jää vahingossakaan kaappiin pölyttymään. Jos olisin huomannut valkoisten tennareiden "hengittämättömyyden", niin olisin varmaan palauttanut nekin, mutta kaikkea ei huomaa ennen varsinaista käyttöä. Ei voi mitään, ehkäpä nämä ovat paremmat esimerkiksi vähän viileämmillä syyskeleillä!




















Viime päivien kevyt lämpöily ei ole onneksi nostanut kunnon flunssaa päälle ja nyt ajattelinkin mennä salille kevyesti kokeilemaan lyhyttä treeniä. Jos olo siitä huonontuu niin täytyy sitten lähteä vaikka kesken kotiin, mutta toivotaan että mikäliepöpönen painuisi muille maille ja saisin taas olla ihan täysin terve ja urheilla.  Onneksi olo on kuitenkin koko ajan niin hyvä, että voi täysillä nauttia tästä upean lämpimästä kelistä!

Aurinkoista ja urheilullista päivää!

5. heinäkuuta 2014

Kuin kaksikymmentä vuotta sitten





















Voi kyllä, 25-vuotias nuori tyttönen osti lapsuudesta tutun lappuhaalarin. Eikö olekin söpö! Olen jo pitkään tämmöisestä salaa haaveillut, mutta eipä ole mitään sen eteen tullut tehtyä. Nyt sitten kun kiertelin alennusmyyntejä, iski tämä yksilö silmiini. Löysin suoraan sopivan koon ja alennusprosentti huiteli seitsemässäkymmenessä. Pienen harkinnan jälkeen kävelin kassan kautta ulos. Ei ehkä kaikkein monipuolisin ja tarpeellisin asu, mutta on siinä tullut nyt asuttua viimeiset kaksi päivää ;)







Olin tänään aika ahkerana ja kulutin päivän auttaen äitiä pihahommissa. Pestiin monta mattoa ja tyhjennettiin varasto tavaroista. Sain ötökkäsiedätystä ja viiletin menemään maailman hienoin Mikki Hiiri -lippalakki päässä. Täällä äidin luona voi aina edustaa <3. Ne ketkä ihmettelee kuinka hienosta lippiksestä puhun oikein, löytyy se Instagram-tililtäni. Muistaako sisko? Nyt sitten olo on kuin osuuskaupan hoitajalla ja joka lihasta väsyttää. Hyvä päivällinen oli lopullinen niitti jaksamiseen ja tällä hetkellä puusaunankin lämmittäminen tuntuu liian raskaalta. Eipä siinä, lämmitetään jos jaksetaan :)


Tämä lappuhaalari on siinä mielessä myös superkätevä, että sen haalariosan voi piilottaa. Paita päälle ja kas vain, jäljellä on enää farkkushortsit! Sopii siis moneen hetkeen, jonka vuoksi ennustan tälle montaa vuotta. Kyllästyminen tullee ennen pilallemenoa. Huomenna onkin tiedossa ystäväni lapsen ristiäiset, joita odotan jo kovasti. Minkäköhän nimen pieni saa.. :) Kuulemma minun "on pakko" laittaa musta haalarini päälle, jotta ystäväni sen näkisi. Ei kai sitä kehtaa sitten mitään muutakaan laittaa, sillä mennään siis.

Muutama päivä sitten kun marisin kuvausongelmasta niin yllättäen asia järjestyi ainakin hetkellisesti. Muru oli superreipas hammaslääkärikäynnin jälkeen ja otti vähän erityyppisiä kuvia tällä kertaa. Kunhan ehdin niitä käydä läpi, niin laitan sitten tännekin.

Rentoa lauantai-iltaa!

3. heinäkuuta 2014

Reissusuunnittelua ja kuvausmarinaa


Hellurei! Mitä kuuluu? Nyt elelläänkin jo heinäkuuta, aika nopeasti se kesä etenee. Viime päivät ovat olleet ainakin täällä eteläisessä Suomessa melko viileitä ja sateisia, mutta eilinen taisi muuttaa jo suuntaa ja nyt voisi ehkä olla oletettavissa parempaa keliä. Ihanaa!!

Käytin eilen muutaman tunnin tulevien reissujen suunnitteluun ja aikataulujen sumplimiseen. Tarkoitus olisi lähteä käymään ainakin Oulussa kummipoikani ja ystäväni kanssa hänen isänsä luona sekä Tampereella toisen pitkäaikaisen ystäväni luona. Välillä on vaan aikamoinen palapeli kasailla aikatauluja yhteen ja yrittää löytää se sopivin kolo. Tällä hetkellä itselleni haasteellisimmaksi muodostui poikkeuksellisesti koirat sillä Miikka ei työkiireidensä vuoksi pysty niitä tiettyinä päivinä hoitamaan. Piti siis yrittää löytää näiden päivien puolesta sopiva aika ja sen lisäksi niin, että itsekin ehtisin lähtemään. Puhumattakaan reissukumppaneista tai vastaanottajista, phuuh! Tällä hetkellä lopputulos näyttää itse asiassa aika hyvältä, mutta se tarkentunee tässä ihan lähipäivinä. Luultavasti koirille tarvitaan hieman hoitoapua, jotta en joutuisi ainakaan molempia roudamaan mukana :) Olisi varmaankin kaikkein etu näin päin.



Löysin muuten alennusmyynneistä muutamat ihanat kengät, kauniinvärisen tuulitakin ja lappuhaalarit (oh yes!), jotka mieluusti toisin tännekin esille. Jotenkin ei vaan nyt motivoi niiden kuvaaminen muuten kuin päälläni, mutta se taas aiheuttaa omanlaisiaan haasteita. Tuo toinen puolisko on tällä hetkellä niin omassa kuplassaan ettei sieltä löydy kuvausapua ja muuten se tuntuu sitten haasteelliselta toteuttaa. :/ Kukahan auttaisi? Yhdet lempparikuvat on otettu Matinkylän rannassa muistaakseni viime vuoden puolella ja tämän tyyppiä kuvia ottaisin mieluusti lisääkin. Lienee kuitenkin mahdotonta olla samaan aikaan se "malli" että kuvaaja. Eh?!

Tämmöisiä ensimmäisen maailman ongelmia täällä podetaan, kaikki on siis aika hyvin. Mitä nyt innokasta kuvailijaa etsiskelen ;) Joensuusta ollaan metsästetty aika ahkerasti viime päivinä myös asuntoja ja joitain kivoja on löytynytkin. Soluhuonettakin on tarjottu, mutta se ei lähtökohtaisesti olisi ihan meidän koirallisten juttu. Nyt vain jännätään mitä vastauksia sieltä muista asunnoista annetaan ja voisiko tässä asiassa potkaista semmoinen onni, että saataisiin just eikä melkein mitä toivotaan!