30. toukokuuta 2014

Tukkajuttuja


Hellurei! Tulin ihan vain hetkeksi moikkaamaan ennen kuin lähden käymään kampaajalla. Tiedossa on perinteisesti vain latvojen lyhennystä eikä mitään sen kummempaa. Nyt jo pidemmän aikaa olen kasvattanut omaa väriä takaisin ja ollut värjäilemättä tukkaa, joten näin ollen ei hiusten värjäys kampaajalla kuulu enää käyntini repertuaariin. Menee muuten kampaajakäynti tuhottoman paljon nopeammin ja tietty myös edullisemmin ;)



Otinkin joskus aiemmin hieman kuvaa sen hetkisestä hiustilanteesta ja siitä, kuinka oma väri oli siihen mennessä ehtinyt kasvaa. Nyt tilanteesta ollaan edetty jo huimasti, ja leikkaamalla polkan pääsisin kokonaan eroon kuivista, vaaleista latvoista. En kuitenkaan halua pitkien hiuksien omistajana lähteä niin radikaalille linjalle, vaan käyn aina vain napsaisemassa muutaman sentin latvoista pois. Katsotaan, innostunko tänään hieman enemmän, vai pysynkö maltillisessa tahdissa.

Muuten viikonloppu kuluu pitkälti äidin juhlia järjestellessä, ja lauantaina menen ystäväni kanssa elokuviin ja mahdollisesti lasillisellekin. Maanantaina sitten saadaan sisko kolmeksi viikoksi Suomeen, kivaa! :) Harjoittelen tällä hetkellä taas piilolinssien käyttöä, joten älkää ihmetelkö, jos teksti on yhtäkkiä siansaksaa. Kaikki näkyy hieman sumeasti nääs. Haha..

Oikein mukavaa perjantaita sinne kaikille!

26. toukokuuta 2014

Kesäpäivä Kotkassa


Moikka! Vietin tämän helteisen alkukesän päivän kaverini uudessa kotikaupungissa Kotkassa. Huristelin sinne tänään aamulla ja lähdin iltapäivästä takaisin kotia. Oli kiva reissu ja Kotka hurmasi merenläheisyydellään ja söpöydellään. Ehdin nähdä vain pienen vilauksen kaupungista kokonaisuudessaan, mutta jonkin verran kierreltiin kuitenkin kaupungin katuja ympäri niin kävellen kuin pyöräillenkin (tarakalla istuen, haha).























Päivä oli tosiaan helteinen ja eipä me sitten muistettu oikein suojautua asianmukaisin rasvakerroksin. Syötiin lounasta rauhallisesti lammen äärellä ihan täysin ajattelematta keskipäivän paahtavaa aurinkoa. Toki sitä huomasi, että on kuuma, mutta en ajatellut ajan kuluvan niin nopeasti. Nyt päivästä muistuttaa sitten kevyesti punoittavat kädet sekä sääret, mutta eiköhän se punoitus siitä kunnon rasvailun ja yön aikana häviä. Tuleekin ihan hyvään saumaan sitten nämä hieman viilenevät säät, mitä on povailtu. Ensi kerralla paremmin taas, terveisin neiti Rasvamonsteri.







'

Kotkassa oli jännittävää se, että jopa ihan ydinkeskustassakin oli omakotitaloja! Eipä voisi samaa Helsingistä kuvitella. Pikkukaupunkien etuja on ehdottomasti niiden väljyys ja sitä kautta suurempi asumistila. Kotkassa on mahdollista asua ihan keskustassa omassa talossaan hyvin lähellä merta. Ei paha, ainakaan omasta mielestäni! :) Jos meilläkin asuisi porukat ja kaverit jossain hieman pohjoisempana niin voisin hyvin kuvitella asuvani tyytyväisesti myös siellä. Nyt jos muuttaisi muutamankin tunnin poispäin pääkaupunkiseudulta, jäisi moni tärkeä läheinen sitten tänne. Toki nykypäivänä on kaikenlaiset tekniset vempaimet, millä voi pitää yhteyttä, mutta eihän se sama asia ole kuin näkeminen. Tällä hetkellä voi vielä monen kanssa nähdä ihan muutaman minuutin kävelyn tai ajomatkan avulla. Semmoisesta on hieman hankala luopua sitten..




Kierreltiin Kotkassa tosiaan kaupungilla sekä käytiin katsastamassa Meripuisto. Se on sellainen iso nurmialue, jossa on kaiken maailman leikkihäkkyröitä niin lapsille kuin aikuisillekin. Nurmikentällä voi pelailla omia pelejään ja ottaa aurinkoa, tai Meripuiston läpi voi vaikka lenkkeillä ja pysähtyä välillä tekemään jumppaliikkeitä. Meripuisto on nimensä mukaisesti myös aivan meren äärellä ja lähes ympäröivänä, jonka vuoksi maisematkin ovat kauniit. Jos ei olisi tuullut kuin hullu, olisin mieluusti leikkinyt siellä hieman pidempäänkin.


Semmoista siis tähän kesäpäivään. Eilen oli Krav Magan leiri ja lopulta tasokoe, mitkä uuvuttivat ihan täysin kyllä. Hullua treeniä yhteensä kuusi tuntia helteisellä salilla sai voimat hiipumaan vähän liiaksikin ja seurauksena oli muun muassa migreeni. En sitten päässyt edes tasokoetta läpi, mikä harmittaa aika paljon, mutta minkäs teet. Päivä oli yksi elämäni raskaimmista treeneistä kuitenkin, joten jotain hyvää siinäkin varmasti oli. Nyt on sitten sääret ja käsivarret ihan murjottuina ja mustelmilla ja nilkkakin näköjään hieman turvonnut. Pitänee seuraavat päivät sitten ottaa jalan kannalta rennommin ja tehdä hieman kevyempää liikuntaa.

Mutta nyt lähden tästä iltakävelylle tossa vieressä odottavien hauvojen kanssa. Rocky on jo hieman vihjaillut, että voitaisiin mennä. Joten off we go, heippa!

23. toukokuuta 2014

Leopardeillen


Mikäköhän kesävillitys tännekin on taas rantautunut, kun olen jotenkin tavallista innostuneempi leopardikuosista. Leohousujen lisäksi innostuin ostamaan leopardipaidankin, ja huomaan jatkuvasti bongailevani kaikkea kyseiseen kuosiin liittyvää. Sinänsä se on ihan ok, mutta missäköhän vaiheessa käännän sitten kelkkani täysin toisinpäin ja tästä, yleisesti ääniä jakavasta, kuosista tulee suurin inhotus. Toivottavasti ei koskaan, tosin täytyy tässä kuitenkin hillitä itseään.

Yhtenä päivänä olin etsimässä mustaa olkaimetonta jumpsuitia/haalaria, jonka sitten pitkän etsinnän jälkeen löysinkin. Olin alkuun epäileväinen sen koon kanssa, ja päädyinkin testaamaan yhtä kokoa pienempää. Niitä ei sitten mustassa ollutkaan, vaan vain leokuosissa (!), joten kokeilin sitä nähdäkseni pienemmän koon mallin paremmin. Hetkeksi jo ihastuin täysin siihen leoversioonkin, mutta siskoni onneksi päädyin lopulta isompaan kokoon mustassa värissä. Tämän puvun meinaan laittaa sitten äidin tuleviin juhliin. Että sisko, no stress. Helle ei vielä ole ihan sekoittanut päätäni.


Olen tässä hiljalleen ruvennut keräilemään kirpputorille menevää tavaraa taas yhteen paikkaan. Hieman yllättäen selvisi, että huomenna vietetään Siivouspäivää, jolloin siis voi Ravintolapäivän tavoin pystyttää omia kirpputoripisteitä haluamaansa paikkaan. Me varattiin hieman ex tempore kaverin kanssa yksi paikka Lippulaivalta, johon suunnataan huomenna 10-14! Siellä on siis kaksi hulvatonta tyttöä paahtumassa auringossa, yrittäen kaupitella kaikkia käyttämättömäksi jääneitä vaatteita ja tavaroitaan. Saapi tulla moikkailemaan ja katsastamaan valikoimaa, jos joku näin nopealla aikataululla vielä sinne eksyy! :)

Ja vielä illan hauskuutukseksi seuraava kuva..













21. toukokuuta 2014

Sporttikuulumisia


Eilen illalla oli raukea olo saapuessani treeneistä kotiin. Pyöräily treenipaikalle, tunnin intensiivinen Krav Maga-harjoittelu ja pyöräily kotiin saivat mehut aikalailla veks. Vaikka eilen ei ihan kuumin päivä ollutkaan, oli sitä lämpöä ihan tarpeeksi ainakin meidän treenihallissa. Kotiin saavuttuani istahdin parvekkeelle viilentymään ja söin ison annoksen puuroa marjoilla. Otin samalla nämä kuvat koirien pyöriessä jaloissa. Näinä hetkinä sitä on jotenkin niin tyytyväinen ja kaikkensa antanut fiilis.


Tämä sama tunne toistuu usein ainakin omalla kohdallani urheilussa. Siitä tuleva energia on jotain ihan käsittämätöntä ja lähes ikinä ei harmita reippaan kuntoilun jälkeen. Urheilu rentouttaa, energisoi ja saa aikaiseksi positiivisemman mielen. Ihan huippua, eikös! Itse tykkään treenata juuri sen tuoman hyvänolon vuoksi. Mikä on se juttu, joka saa teidät liikkeelle?




Ehkä tästä syystä on viime päivät tuntuneet jotenkin niin kivoilta. Vaikka en ole mitään sen kummempaa tehnyt kuin tyhjentänyt kodin to do-listaa ja urheillut, niin mieli on kuitenkin ollut positiivinen, ja olen odottanut koko ajan seuraavia urheilukertoja. Tosin tänään tuntui salilla siltä, ettei treeni kulje ihan haluamaani tapaan. Luulen, että fiilikseen vaikutti kengätön treenaus, sillä halusin säästää (balleriinojen aiheuttamia) vesikelloista kärsiviä varpaitani. Oli semmoinen löysä olo ja lopulta päädyinkin sitten tekemään kevyämmin keskivartalotreenin ja venyttelin kunnolla. Taisi tulla ihan tarpeeseen ja muutenkin tykkään pitää keskiviikkoa hieman kevyempänä treenipäivänä tai lepopäivänä. Tiistai ja torstai-illat tulee liikuteltua kuitenkin niitä nyrkkejä ja reisiä ihan tarpeeksi treeneissä.



Voi että, urheilu on niin kivaa! Voisinpa pitää tämän tunteen myös niinä pimeinä syksyisinä iltoina kun takana on pitkä päivä ja pitäisi lähteä jumppailemaan. Eihän se silloin niin hehkeätä ole, mutta yhtä ihanan olotilan saa aina. Jepajepa, nyt kaikki liikkumaan niin jopas alkaa hymyilyttämään!

20. toukokuuta 2014

Instagram


Olen viime aikoina innostunut entistä enemmän käyttämään Instagramia. Joku siinä sovelluksessa koukuttaa ja tekee mieli lisäillä pieniä paloja omasta arjestaan ihan reaaliaikaisesti. Ei mitään kovin erikoista, mutta jotain hetkiä, mitä päivän aikana tapahtuu. Seuraavaksi on tiedossa siis muutamia kuvia, joista osa on Instagramissa ja osa taitaa olla vain oman kännykän säilössä. Oma instagram-tilini löytyy siis täältä: http://instagram.com/rosimariela#



























1. Viimeinen aamu hetkeen, kun tallustelin kirjastoon. Otin aamukahvit mukaan, ja kangaskassi oli täynnä kirjoja. Suuren yllätyksen jälkeen päätin myös palauttaa kandin sinä samaisena päivänä, enkä vasta seuraavana, mitä olin alunperin ajatellut. 2. Iloinen tyttö. Taisi olla palautuksen jälkeinen päivä?
























3. Mama ja Fasu, pieni pullapoika <3 4. Mun reippaat työskentelykaverit. Krooh pyyh vaan itse kullekin!

























5. Kandi palautettu! Ja fiilis katoissaan :) Otettiin lukukaverin kanssa skumpat juhlapäivän kunniaksi. 6. Olin hoitamassa serkun lapsia ja ihastelin söpöjä vappupalloja. Miksei kukaan tuonut tänne My Little Pony -vappupalloa?

Nämä kuvat ovatkin suurimmaksi osaksi siis jo viime viikolta, ja sen vuoksi vaatetuskin on näköjään hieman lämpöisempää kuin mitä tällä hetkellä tuolla ulkona tarvitsee. Siis huh mikä helle tänäänkin on ollut! Ihan älytöntä, en ole yhtään tottunut nyt sitten taas tämänlaiseen helteeseen yhtäkkiä. Ehkä tähän taas hiljalleen tottuu vai vaihtuukohan noi kelit tässä pian kuitenkin? Olen kuitenkin nauttinut ihan täysin siemauksin tästä lämmöstä ja toivon sen jatkuvan vielä pitkälle kesään.

Viime päivät ovat kuluneet kodinlaiton parissa ja olen aika hyvin saanut jo kerättyä tavaraa kirpputorille. Seuraavaksi pitäisi käydä höyrypesurin kimppuun ja siivota kotia sekä käydä läpi varastossa olevat laatikot. Sitä ennen ajattelin kuitenkin huomenna aamulla siivota tämän tietokoneen kansiot ja tyhjentää koneen mahdollisimman hyvin. Ei tämä vanhus jaksa enää semmoista rojunkeruuta mitä tällä koneella harrastan.. Onneksi olen kaiken puuhan ohella ehtinyt myös urheilemaan ahkerasti, ja nyt onkin lihakset sitten taas mukavan kipeet! Tykkään kyllä siitä tunteesta, tietääpähän tehneensä.

Huomenna onkin sitten viimeinen kanditapaaminen ryhmän kanssa ja sitten voin sanoa heipat ja syksyyn! Ei voi valittaa, ihanaa!

17. toukokuuta 2014

Sateenkaaren väreissä - kynsilakkajuttuja


Meidän äitimme on aina lakannut kyntensä kauniisti punaisella. Niin kauan kuin muistan, ovat äidin kynnet aina olleet huolitellun kauniit ja lakatut. Ehkäpä juuri tästä syystä on kynsien lakkailu juurtunut jo vuosia sitten omiin tapoihini. Aiemmin olin äärimmäisen tarkka siitä, kuinka hyvin lakka on levitetty. Kesken päivää lohjennut kynnenpääty oli katastrofi sillä jouduin katselemaan sitä sitten koko päivän. Nykyään en jaksa olla enää ihan niin nipo, mutta kyllä kauniit kynnet ovat edelleen itselleni tärkeät.


















Päätin tänään kodin järjestelyn lomassa kerätä kynsilakkani yhteen ja siis wou, missä vaiheessa niitä on näin paljon kertynyt?! Pitäisi varmaan käydä taas vähän tarkemmin läpi ja katsoa, että kaikki lakat ovat vielä hyvässä toimintavalmiudessa. Vinkkinä muuten niille, jotka joskus ihmettelevät sitä, ettei kynsilakan korkki pyöri kunnolla kiinni. Suosittelen ottamaan avuksi kynsilakanpoistoaineessa pyöräytetyn vanulapun ja pyhkimään sillä ylimääräinen kovettunut kynsilakka pois. Toimii hyvin ja sen jälkeen korkin sulkeminen sujuukin yleensä paljon vaivattomammin!

Katsellessani tänään kynsilakkamertani, en voinut olla huomamatta sen värien painottuneisuutta. Noin puolet kynsilakoista on punaisen eri sävyjä ja niitä löytyykin haaleasta vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Sitten jonkun verran löytyy erikoisempia värejä, kuten vihreää ja liilaa, ja lopuksi myös ihan läpinäkyvää. Uusin tulokas on Essien mintunsininen kynsilakka, jonka kuljetin Saksasta tullessani Suomeen. Vielä en ole ehtinyt lakkaa ottaa käyttöön, mutta eiköhän sekin tapahdu tässä lähiviikkoina.




















Humoristisinta lienee se, että tällä hetkellä kynteni näyttävät aika ruokottomilta. Syytän kuitenkin viime viikkojen aikataulutusta, joka on päässyt pilaamaan kynteni. Ei hätää, eiköhän ne tässä viikonlopun aikana taas pääse ihan tavalliseen, siistittyyn kuntoonsa ;)

Hauskaa lauantaipäivää kaikille!

15. toukokuuta 2014

Yksi etappi takana, mutta monia vielä edessä!

Heippa!

Tänään on oikea ilon päivä ja fiilis on ollut aikalailla katossa. Palautin nimittäin kandidaatintutkielmani tänään tarkastukseen ja tätä myötä, lukuunottamatta yhtä pientä juttua, alkaa kesälomani opiskeluista myös samalla. Eihän sitä tosiaan vielä voi mitenkään uskoa, että se työ olisi takana, vaan jotenkin mieli palaa aina tietokoneeseen ja ajatukseen kandin tekemisestä. Viime päivät tuli väännettyä työtä sen verran intensiivisesti, että melkein tuntui haikealta sen projektin loppuminen. Toisaalta taas pelottaa edes avata niitä tietokoneen kansioita siltä varalta, että löytäisinkin nyt jonkun suuren virheen. Mitäänhän ei voi enää korjata, vaan se on nyt sillä selvä. Työ on palautettu, eikä siihen pääse enää vaikuttamaan. Nyt pitää siis vaan luottaa siihen, että kaikki on ok ja alkaa pikkuhiljaa siirtää katsetta eteenpäin. Aikaa siistiä kuitenkin siis!




Mitä sitten seuraavaksi on tiedossa? No ainakin rutkasti urheilua, kodinlaittoa ja ystävien näkemistä. Pitkistä aamupaloista nauttimista ja monen tunnin koiralenkkejä. Tietokoneen kansioiden siivoamista ja aikaa omille ajatuksille. Läsnäoloa, elämästä nauttimista ja tulevan kesän fiilistelyä.

Kaikkea semmoista, mille en ole pystynyt antamaan tarpeeksi aikaa viime kuukausien aikana. Henkinen taakka on taas hetkeksi työnnetty pois ja nyt saa hetken vain olla ja ihmetellä. Olen aika iloinen tällä hetkellä! Vihdoin vapaus koitti ja yksi etappi elämässä on saavutettu. Näin on hyvä olla ja rauhoittua ennen uusia haasteita. Suuri kiitos vielä varsinkin siskolleni ja äidilleni, jotka oikolukivat tekstini vielä viimeisinä päivinä läpi ja antoivat kehittäviä kommentteja. Olette korvaamattomia <3

13. toukokuuta 2014

Satamassa





















Tiedättekö sen tunteen, kun nousee koneen äärestä lähes koko päivän naputtelun jälkeen ja huomaa, kuinka jumissa onkaan? Siis niin fyysisesti kuin myös henkisesti. Tämäntyyppisen tuntemuksen jälkeen tänään päätin lähteä koirien kanssa hieman pidemmälle iltakävelylle ja päädyttiin sitten jostain syystä koirapuistoon. Ihmeellisen sattuman kautta törmättiin puistossa kaveriin ja hänen koiraansa, joten aika riensi tavallistakin nopeammin. Yhdentoista aikoihin palasin kuraisten koirien kera ja mentiin kaikki suihkuun puhdistautumaan. Nyt on hyvä ja levännyt mieli ja puurot masussa.

Käytiin eilen yhteisellä iltakävelyllä Matinkylän rannassa ja otettiin ihan iltateetkin mukaan. Ilma oli synkähkö ja sateinen, mutta tee ja hyvä seura lämmittivät mieltä. Koiratkin saivat hyvin kävelyä ja päästiin kaikki haistelemaan hieman meri-ilmaa. Satamat näyttävät aina iltaisin niin kauniilta ja harmonisilta.

Olisi mukava asua ihan sataman vieressä, niin että pääsisi iltakävelylle meren äärelle. Meiltä sinne on tällä hetkellä matkaa kuitenkin tovi jos toinenkin kävellen vaikka toki autolla sinne huristelee ihan muutamassa minuutissa. Näin pääkaupunkiseudulla veden äärellä asuminen vain kustantaa sen verran sievoisesti, että pitää lähteä jo hieman kauemmas keskustasta sen toteutumiseksi. Valintoja, valintoja, saas nähdä mikä meidän valintamme sitten joskus on.


Viime päivinä olen nauttinut pitkistä kävelyistä tavallista enemmän. En tiedä johtuuko se vastapainosta tietokonetyölle vai urheilun korvaamisesta, mutta jotenkin olen ollut tavallista innostuneempi kävelijä. Siitä tulee aina niin hyvä mieli ja on kiva katsoa koirienkin iloa. Kävellessä tuntuu, ettei malttaisi millään lopettaa sitä, vaan on hauska tallustaa aina vielä yhden korttelin ohi. Se on tietyllä tapaa koukuttavaa, varsinkin iltaisin.

Kunhan tästä lämpöilystä selviän, niin lisään kävelyaskeleiden ohelle pian vielä juoksuaskeleitakin.Niin käveleminen kuin myös juokseminen ovat rentouttavia liikuntamuotoja ja varsinkin luontopoluilla ja metsässä lepää mieli ihan toden teolla. Aamukävelyt ovat itselleni kuitenkin aamu-unisena asteen verran hankalampia. Silloin ei jotenkin se touhu oikein nappaa, varsinkin jos on aikaisesta aamusta kyse. Onneksi saan huomenna sentään nukkua hiukan pidempään.

Rauhallista maanantai-iltaa kaikille!

9. toukokuuta 2014

Henkinen syöppö nimeltään koulu ja kandi


Ajattelin tällä kertaa hieman kertoa tämänhetkisestä tilanteestani ja siitä, miksi täällä blogissa on välillä kuolemanhiljaista. Päivittäisin blogia mieluusti muutaman päivän välein, mutta tällä hetkellä se ei vaan tunnu olevan mahdollista ja pitääkin tyytyä paljon vähempään. Jeppedistä. Tänne kuuluu siis hyvää, mutta edelleen hieman kiireistä liittyen koulutöihin. Sain viimeisen kurssin pulkkaan viime keskiviikkona (wuhuu!), mutta edelleen paahdan kandidaatintutkielmani parissa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että saisi jo riittää :D Mutta ehkä tämä kuuluu tähän prosessiin?


Viime viikot ovat menneet pitkälti muiden koulutöiden parissa, joten vaikka Miikka jotain muuta epäileekin, niin en tosiaan ole tehnyt kandia täällä joka päivä. Nyt on siis aika taas ottaa itseä niskasta kiinni sen suhteen ja saattaa työ päätökseen. Onneksi olen jo vahvasti plussanpuolella määrällisesti, mutta vähän kaikkea pitäisi vielä muokata ja viilata sekä kirjoitella muun muassa koko pohdinta. Yleensä kokisin olevani jo melkein valmis, mutta tässä tilanteessa jotenkin alkaa pelinappulat olemaan jo aika vähissä raskaan kevään jälkeen ja sitä henkistä lomaa odottaa enemmän kuin kuuta taivaalta. Toisaalta on pakko kuitenkin todeta, etten todellakaan uskonut kandin olevan näin helppo puristus vaan odotin paljon pahempaa. Siinä mielessä siis menee hyvin, enkä haluaisi sen kummemmin valitella.


Asia kuitenkin, minkä olen huomannut tässä viime kuukausien aikana, on henkisen energian katoaminen. Jos on takaraivossa kolkuttelemassa tuhat tehtävää ja niitä painaa ne päivät pitkät, niin tuntuu ettei iltaisin liiku päässä enää mikään. En jaksa tulla kirjoittelemaan blogiin, sillä olen naputellut koko päivän muutenkin koneella ja pahimmassa tapauksessa koko illankin. Vaikka haluaisin kirjoitella kuulumisia ja vaikka mitä, niin ei vaan pysty. Video olisi helpompi, mutta ei nyt lähdetä sille linjalle kuitenkaan, hui. Koulutyöt syövät siis hyvin pitkälti sitä henkistä kapasiteettia ja välillä saankin kotona kuulla olevani ihan muissa maailmoissa, joka pitää hyvin paikkaansa! Mietin, pohdin ja muokkaan mielessäni tulevia töitä enkä pääse aivolevolle läheskään päivittäin. Siksi onkin ihana välillä oikeasti tehdä jotain muuta ja lähteä muualle, jotta hetkeksi voisi unohtaa arjen askareet. :)



Tämän lisäksi yhtenä miinuksena, on taas kerran oma sairastelu ja jatkuva lämmönnousu. Urheilu antaa itselleni niin paljon sekä fyysistä että henkistä energiaa, että ei ihme jos hieman väsyttää, kun ei ole päässyt kuukauteen treenailemaan. Aina jos olen erehtynyt jotain tekemään, kostautuu se seuraavan aamun lämmönnousulla. Olo on tavallaan terve, mutta kuitenkin puolikuntoinen ja vaikka nyt on pari päivää sadellut niin kyllä on korvennut menettää ne kaikki aurinkoiset lenkkikelit, mitä on viime aikoina paljon ollut.

No joo, ei tästä pitänyt mikään valitusvirsi tulla, vaikka näköjään siihen päädyttiinkin. Onhan viime viikkojen aikana ollut monia ilon aiheita, mutta ehkä tässä vaiheessa sitä vaan kaipaa jo semmoista henkistä vapautta jokapäiväisestä ahertamisesta ja viikonloppuja, jolloin voi tehdä mitä vaan. Aika siistiä semmoinen! Täytyy vaan nyt kerätä jostain kasa energiaa ja puristaa nämä viimeiset päivät tai mahdollisesti viimeiset viikot kandityön parissa ja sitten nauttia ansaitusta vapaasta. Mutta kun houkuttelisi jo ikkunoiden pesu, asunnon suursiivous, kaappien läpikäynti, you name it.. Ilmeisesti kaikki muu kuin tämä nykyinen hetki!

Tärkeintä lienee kuitenkin se, että pitää katseen tulevaisuudessa ja miettii sitä, miksi mitäkin asiaa tekee. Itse opiskelen kursseja, jotta saan tutkinnon, jotta pääsen haluamiini työtehtäviin. Aika hienoa se kuitenkin on :) Kohta lähdenkin siis kirjastoa kohti ja aherran siellä sitten kandia eteenpäin. Oikein ahkeraa päivää teillekin, myös tänä sadepäivänä!

3. toukokuuta 2014

Meidän vappu 2014


Meidän vappu meni tällä kertaa rauhallisissa, mutta hauskoissa tunnelmissa. Vappuaattona oltiin naapurissa kaverin vappukekkereillä mistä lähdettiin sitten menon yltyessä aikaisin kotiin nukkumaan kahden lisäkoiran kera. Vappupäivänä osallistuin ensimmäistä kertaa tuttavaperheen sukulaisten kera heidän perinteiselle vappubrunssilleen Uunisaareen, missä oli älyttömän hyvä ruoka ja hienot puitteet. Edullisuudesta ei voi kyllä puhua samassa lauseessa, mutta mukavaa meillä kuitenkin oli ja oli kiva päästä ensimmäistä kertaa mukaan :)


Vappuasuksi valikoitui tietysti haalari -mikäs muukaan! Jouduin tosin tiedustelemaan ensin äidiltä olisiko haalarissa soveliasta ilmestyä ravintolan vappubrunssille, mutta kuulemma asiassa ei ollut ongelmaa ja asu oli siis heti valittu. Haalareissa olisi kyllä hauska liikkua vuoden ympäri kun sen verran mukavasta ja aika lämpimästäkin asusta on kysymys. Oli muuten kylmä vappu taas kerran vaikka ketäpä se yllättää..





Taas on vaput tältä vuodelta juhlittu ja muutama päivä on tullut aherrettua normaaliin tapaan. Voi kun nämä kelit vielä tästä vähän lämpenisivät niin saisi jättää jo pipot ja hanskat kotiin koiralenkeiltä. 

Ehkäpä ensi viikolla sitten vai mitäköhän keliä sitä sinne luvataan?