30. maaliskuuta 2014

Uusi pehmeä, muhkea ja lämmin ostos


Nyt tulisi pitkästä aikaa asupostausta, joka kylläkin keskittyy tällä kertaa enimmäkseen uuden huivin ympärille. Näin muutama viikko sitten luennolla koulukaverilla aivan ihanan pehmoisen ja muhkeannäköisen huivin, joten oli pakko tarkistaa mistä hän oli sen ostanut. Satuttiin sitten tässä joku päivä käymään Tapiolassa asioilla ja piipahdin Cubuksessa katsomassa, josko sieltä löytyisi niitä samoja huiveja. Esitin toiveeni heti myyjälle, joka mietti hetken ja suunnisti sitten kohti juuri avattua pakettilaatikkoa. Hetken kaivettuaan, löysi hän sieltä sitten sen täydellisen harmaan huivin <3



Hassua, en tiedä mikä siinä huivissa edes niin viehättää. Ehkä sen muhkeus. Tai pehmoisuus. Tai kaunis harmaa sävy. Tai suuri koko. Tai ehkä kaikki yhdessä. Se vaan on niin ihana! Harvemmin tulee tosiaan mentyä ostamaan jotain samanlaista mitä toisilla ihmisillä on päällään, mutta kerran näinkin :D Ajattelin, että Cubuksen huivi nyt tuskin on jotain niin spesiaalia, että haittaisi, jos toisella olisi samanlainen. Nyt täytyy vaan toivoa, ettei ne kesähelteet tule ihan ensi viikolla vielä tänne, jotta pääsen käyttämään tätä huivia vielä mahdollisimman paljon ennen talviteloille asettamista.


Päällä oli siis sähkönsininen mekko, jonka päällä oli (takin alla) 3/4 -osanen valkoinen ohut neule. Tykkäsin yhdistelmästä ihan tosi paljon ja varmaan puen sen pian uudelleenkin päälle. Siihen päälle laitoin sitten matkalle lämmitteeksi harmaan collegen, joka itse asiassa sopisi myös hyvin sen mekon kanssa pidettäväksi! Mietinkin, että voisin melkein jopa joku päivä mennä kouluunkin siinä asussa, sillä se mekko jotenkin näyttää paljon arkisemmalta harmaan, tyköistuvan collegepaidan kanssa. Mitäs olette mieltä, onko liian prinsessaista arkeen?



Takiksi valitsin nahkatakin, jonka pelastin ystäväni kirpputorikasasta. Takki on hieman kulunut, mutta näyttää ihan kivalta ja on yllättävän lämmin päällä. Siihen on kyllä hyvä vielä näin kevätsäillä laittaa vielä se iso huivi päälle, jotta ei tule flunssaa. Tai ehkä kun se tuli jo, niin enää ei ole väliä! Heh! Naurattaa muuten kun Miikka sanoi kuvaavansa koko tytön asuun niin hyvin on kengät leikkaantunut pois kuvasta.. Oh well, ehkä sillä ei sitten ole niin väliä.

Tämmöistä asuhöpöttelyä tällä kertaa, vähän vaihtelua normaaliin :) Ihanaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa samalla!

Pikamoikat


Piti tulla tänne vielä kirjoittelemaan lyhyesti myöhäisillan moikat. On ollut niin hauskat pari päivää, että itsekin olen ihan ihmetellyt mistä nyt tuulee. Edelleen siis olen flunssassa, mutta pahin olo on helpottanut ja pikkasen pystyy jo olemaan liikenteessäkin. Pyrin kuitenkin keskittämään energiaa myös lepäilyyn, jotta tämä flunssa hävittäisi pahimmat siivet viikonlopun aikana. :)


Viime päivinä on vaan tapahtunut monia ihania, pieniä juttuja. Kahvittelu Miikan kanssa, synttärijuhlat ystävän/perheen luona ja viimeisimpänä suuri muutos kodin sohvien järjestyksessä. Pikkujuttuja, mutta tavallaan niin isoja ja kivoja. :) Niin, ja ostinpa kuvassa näkyvän Cubuksen huivinkin eilen, se on niin pehmoinen ja iso, että en kestä. Yksi parhaimmista löydöistä hetkeen. Siitä tuleepi lisää kuvia tässä muutaman päivän sisään ja samaten meidän metsäkävelystä, jossa kyllä siis pääkuvattavina taisi olla yllätys yllätys meidän hauvat ja minä.

Tämmöistä siis tiedossa kunhan ehdin istahtaa hetkeksi koneelle näpyttelemään ja katselemaan niitä kuvia vielä läpi. Tänä yönä siirretään kelloja, joten kello on uuden ajan mukaan jo puoli kolme (?!) eli aika tosiaan mennä nukkumaan. Huomenna olisi tiedossa brunssia ja illalla katsotaan koulukavereiden kanssa erääseen kurssiin liittyvä leffa "Up in the Air". Vaikuttaa ainakin ihan viihdyttävältä! :)

Hyvää yötä siis ja kuullaan! 

26. maaliskuuta 2014

Aaaatssiiih!


Jaahas nyt se sitten taas iski - joku pöpö nimittäin. Salakavalasti soluttautui kehooni ja tänään aamulla päätti nostaa kehoni lämpötilaa 38 asteen tienoille. Olo oli ihan hyvä muuten, mutta pientä lämmönvaihtelua tuntui kyllä hassusti. No mikäpäs siinä, olin kuitenkin jo valmistautunut luennolle niin päätin sitten sinne mennäkin, mutta loppupäivä on kulunut ja tulee kulumaan kotosalla sängyssä konetta naputtaen. Opiskelija ei oikein sairauslomapäiviä tunne ja kun esseet ja ryhmätyöt painaa päälle niin ei auta muuta kuin tehdä. :) Okei, toki jos jonkun kuolemantaudin saisi niin sitten vaan meiliä proffille etteivät ihmettele missä palautukset viipyvät.



Sairaudesta viis, ulkona on tänään ollut ihan mielettömän aurinkoinen sää ja vaikka sitä pääsenkin lähinnä sängyn pohjalta katselemaan niin sekin piristää jo kummasti. Välillä ihan pysähdyn vaan katselemaan ulos ikkunasta ja huomaan hymyileväni, selvästi jotain keväthulluutta tai flunssahouretta. Eniten kyllä harmittaa tällä hetkellä ettei pääse treenaamaan. Tekisi niiiiin paljon mieli mennä salille punttailemaan ja venyttelemään ettei tosikaan! Mikä siinä on, että aina silloin kun olisi intoa niin ei pääse ja mistä vetoa, niin ensi viikolla sitten taas ei yhtään huvittaisi ;) Voisin kyllä myydä munuaisenikin, jos pääsisin ilta-aurinkoon hölköttelemään lenkille hyvän musan tahdissa.


Jeps jeps, mutta nyt on aika taas syventyä artikkelin ja miniesseen pariin. On ihanaa kun voi kerrankin vaan hyvällä omalla tunnolla lökötellä sängyn pohjalla tietäen ettei tarvitse tehdä mitään erikoista. Pikkaisen vaan vaivata älynystyröitä koulutöiden parissa ja sitten lukea jotain kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Okei, edelleen haluaisin lenkille ja salille, mutta tämä tulee myös hyvänä kakkosena! :D

Mukavaa keskiviikkoiltaa sinne!

24. maaliskuuta 2014

A weekend with a surprise


Voi että mikä viikonloppu ja mikä väsymys! Ryhmätyö maanantaina kello 8. 15 ei ehkä ollut ihan parasta viikonlopun rientojen jälkeen, mutta toisaalta on sitä saatu sitten tänään aikaiseksikin vaikka ja mitä, joten ei käy valittaminen. Voi pojat, olipas kyllä viikonloppu. Joku nimittäin yllätti minut ihan täydellisesti - niin etten voinut kuvitellakaan.

Lauantaina juhlistettiin tosiaan niitä ystävän synttäreitä, joista mainitsinkin jo viime viikon puolella. Tämän vuoksi päätin sitten opiskella perjantaina hieman pidempään ja siinä seitsemän pintaan kulutin vielä kirjaston penkkiä lukukaverin kanssa. Olin juuri pohtinut lopettamista sillä aivot alkoivat jo puutua pitkän opiskelupäivän jälkeen kunnes alkoi tapahtua kummallisia asioita. Miikka yritti soittaa sekä minulle että lukukaverillenikin eikä kumpikaan meistä aluksi huomannut sitä. Soittaessani takaisin, ei hän vastannut enää soittoon. Eihän se niin kummallista sinänsä ole kunnes äitini soitti pyytäen, että tulisin parkkihalliin. Kuului ruks ja raks päässäni ja pohdin, että mitäs nyt oikein on tapahtunut. Ensin Miikka soittaa ja sitten äiti hieman oudonkuuloisena. Jotain on varmaan sattunut..

Keräsin kimpsut ja kampsut ja lähdin vauhdilla parkkihallia kohti. Siinä sitten pääsin liukuportaat alas kunnes joku koputti olalle ja sanoi minun tiputtaneen jotain. Käännyin ympäri hieman kiirehtien sillä tiesin äidin jo odottavan. Kukas se siinä sitten olikaan, en edes hetkeen itsekään tajunnut. SISKO oli tullut Hampurista saakka viikonlopuksi kylään salaa!!! Ihan pienen pienen tovin sai tyttöä katsella, että edes tunnisti ja tajusi mitä tapahtui :D Ihmettelin vaan kovasti ensin, että kukas ihme se siinä on ja sen jälkeen, että oltiinko me sovittu treffit tai jotain. Ööö.. Aivan paras yllätys ja sen myötä muuttuivat sitten viikonlopun suunnitelmatkin pitkälti muuten kuin juhlien osalta.



Huh, olipas hauskaa kaikin puolin niin lauantain juhlissa kuin muutenkin! Paljon kivoja ihmisiä, ruokaa, juomaa ja naurua. Nähtiin siskon kanssa viimeksi jouluna, joten viime kerrasta oli vierähtänyt jo ihan liiaksikin aikaa. Ensi kerran nähdään sitten toivottavasti Hampurissa ensi kuussa :)

Ensi viikonloppuna uusiksi, jookos?! Lupaan mennä liukuportaiden alas odottamaan.

20. maaliskuuta 2014

Good morning, princess!




Pienempänä usein äiti herätti minut näihin sanoihin. Aamu alkoi aina astetta verran paremmin sillä kuka nyt ei haluaisi prinsessana herätä :) Olen itse aamuihminen, mutta myös aamu-uninen, jonka kombo aiheuttaa usein ongelmia. Haluaisin herätä pirteänä kukonlaulun aikaan, mutta todellisuudessa vedän peittoa vaan tiukemmin korvien yli silloin. Jos joskus erehdyn tai joudun pakon saattelemana nousemaan erittäin aikaisin eli kuuden jälkeen niin hetken unihiekkoja karisteltuani olen yleensä aika virkeä ja iloinen uudesta päivästä.




Tänään heräilin hassusti paljon ennen varsinaisen kellon soittoa ja päätin samalla sitten nousta ylös. Olin ilmeisesti ajastanut valoherätyskelloni liian aikaiseen ja tämä tyttöhän heräsi siihen valoon sitten. Ei haittaa yhtään, oltiin nimittäin heti heräämisen jälkeen poikien kanssa jo reippaana ulkoilemassa ja sisälle tullessani keitin kahvit. Nyt alan hiljalleen valmistautumaan päivään ja nautin tästä myöhäisemmästä aamusta. Haen kummipojan matkaan ja mennään entisen työkaverini luo visiitille. Ahkeroin eilen illalla tämän aamun verran niin saan nyt hyvillä mielin käyttää arkipäivää ihan muihin hommiin kuin opiskeluun :) Sitä on tiedossa sitten iltapäivällä luennon merkeissä!


Nyt on mentävä kuitenkin valmistautumaan ja ehostamaan Prinsessa Ruususta. Oikein ihanaa ja aurinkoista päivää teille kaikille! <3

16. maaliskuuta 2014

Viikon treeneistä ja pohdintaa uudesta tietokoneesta






















Hellou! Sunnuntai-iltaa tässä taas vietellään ja pikkuhiljaa hiipii ajatus jo huomisesta ja arjesta. Ennen sitä on hyvä kuitenkin hetkeksi vielä sukeltaa viikon tunnelmiin ja kuulumisiin. Tänä viikonloppuna on ehtinyt tapahtumaan jotenkin todella paljon kaikenlaista ja melkein tuntuu, että voisi ottaa vielä yhden päivän ihan vaan levolle ;) Ai ei ole tarjolla, vai?

Olen nähnyt paljon kavereita ja lapsosia, viihdyttänyt äitiä koirien kanssa, tehnyt koulutehtäviä (ilman painetta dediksestä kerrankin) ja nautiskellut hieronnasta. Olen käynyt napsauttamassa huonot latvat pois kampaajalla ja käynyt salilla sekä lauantaina että sunnuntaina. Olen stressannut kaikesta ihmeellisestä ja toisaalta taas nautiskellut raikkaasta, mutta kylmästä lenkistä auringossa meidän poikien kanssa.

Ihan mukava viikonloppu siis, ainakin tapahtumarikas ja jotenkin hassu. Arvosanaksi annan ehkäpä 9 - oli paljon mukavia hetkiä, mutta pienenä miinuksena löhöilyajan häviäminen ja turhan stressaaminen. Ensi viikonloppuna onkin sitten pitkästä aikaa hippailuja, hui! Mitenköhän sitä taas selviää, täytyy alkaa hiljalleen jo tsemppaamaan itseään suureen koitokseen ;)

Ensi viikko vaikuttaa toistaiseksi vielä aika rennolta, tosin taitaa olla tyyntä myrskyn edellä. Pitää vaan olla ahkerana niin ei sitten hommat kasaannu yhtäkkiä hirveäksi keoksi yllättäen. Meillä on tässä vielä uuden läppärin hankinta käynnissä, joten tulee olemaan varmasti tosi erilaista sitten kirjoitella pian sen kautta. Tällä hetkellä meillä on serkulta lainassa Microsoftin Surface - taulutietokone, jonka käyttökokemuksia pyrin nyt keräämään. Surface on siis melko iso tabletti, johon on liitettävissä magneetin avulla myös näppäimistö. Sen mukana tuleva näppäimistö toimii kosketusnäytöllä, joka nyt pikaisen käytön jäljiltä vaikuttaisi tosin olevan hieman liian heppoinen omaan kirjoitustahtiin. Muuten tietokoneen/tabletin käyttömukavuus on hyvä ja sen ominaisuudet tuntuu melko helpolta omaksua. Suurin ero perinteisen tietokoneen käyttöön on tabletille ominainen kosketusnäyttö, jolloin mahdollisuutena on siis siirtää hiiri haluaamaan kohtaan näppäimistön nuolen avulla tai vain koskettaa sormella haluamaa kohtaa, näppärää! Huomenna olisikin tarkoitus käydä tietokonekaupassa katsastamassa Surfaceen liitettävä toinen näppäimistö, jonka pitäisi olla vähän jämerämpi. Jos se vaikuttaa hyvältä niin sitten varmaan päädytään Surfacen ostoon.

Tietokone itsessään siis vaikuttaa todella hyvältä, mutta ainoa pieni miinus sen nykyisen näppäimistön lisäksi on sen pienehkö koko, jota vielä pohdin. Aiemmin sanoinkin kaverille, etten voisi kuvitella työskenteleväni Mac Air Minin kokoisella tietokoneella, mutta Surface olisi nyt sitten saman kokoinen. Hmm.. Toistaiseksi se ei ole itseäni haitannut, mutta luulen, että jatkan testailua vielä muutaman päivän ja pohdin onko se tosiaan meidän käyttöön sopiva vai kuitenkin kokonaisuudessaan liian pieni ja heppoinen. Onhan se pieni koko samalla myös etu -eipähän paina paljon laukussa, jos kantaa sitä mukana! Ainakaan hinta ei tällä hetkellä mieltä paina, on nimittäin ainakin yhdessä tarjouksessa vaan 249 euroa, eli aika mitättömän vähän uudesta tietokoneesta. Se nyt kuitenkaan ei vaikuta siihen lopulliseen päätökseen vaan tärkeintä on sen passelius meidän perheen käyttöön. :) Onko teillä sattumoisin mitään kokemuksia siitä??



Treenit ovat kulkeneet tällä viikolla jotenkin poikkeuksellisen hyvin lukuunottamatta kipeää olkapäätä. Se on ilmeisesti saanut vähän liian kovia iskuja treeneistä ja nyt sitten vihoitellut omistajalleen. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin ihan positiiviselta, joten ehkä tämä tästä, jos vaan malttaa olla rasittamatta sitä liikaa. Viikon treenit näyttävät seuraavilta:

MA     Lepo
TI        Krav Maga
KE      Lyhyt juoksulenkki
TO      Krav Maga + pyöräily edes takaisin 
PE       Lepo
LA       Sali 
SU       Sali 

Plus sitten tietysti koiralenkkeilyt mitkä ovat olleet vaihtelevan pituisia tällä viikolla. Fiilis on ainakin tosi hyvä urheilun osalta, joten taisi olla ihan sopiva viikko omaan makuuni. Ensi viikolla on varmaan jotain saman tapaista tiedossa taas, tosin luulen, että sunnuntain kohdalla tulee olemaan LEPO. Jonna, pidäthän sitten hyvää huolta pienestä, jookosta! :D

14. maaliskuuta 2014

Perjantain fiiliksiä


Tämä päivä on ollut jotenkin nihkeä, semmoinen ettei saa oikein mitään aikaiseksi. En ole poikkeuksellisesti perjantaita täyttä päivää töissä, joten ajattelin sitten keskittyä täysillä opiskeluun sen sijaan. Päätin kuitenkin ensin nukkua "myöhään" eli yhdeksään vaihteeksi, sillä olen huomannut, että tiistain ja torstain myöhäisillan treenin jälkeen tarvitsisin keskimäärin enemmän unta. Nousin sitten siinä puoli kymmenen aikaan ja aamukahvin jälkeen lenkitin koirat. Miikka häsäsi kaikkea kotona ja keskittyminen oli sirpaloitunutta. Tein vähän, mutta en paljoa. Sitten tuli lounasaika, joka kotosalla aina venyy. Pian tulee koiralenkki ja sitten onkin jo ilta ja lähden äidille, mihin tämä päivä oikein häviää??




Huh, ei selkeästi minun päiväni tänään! Ehkä sitten joku toinen päivä onnistun olemaan tehokkaampi. Varsinkin nyt kun olen pyrkinyt rauhoittamaan viikonloppuja koulutöiden teolta, niin tämmöinen hiturointi ei oikein sovellu kuvioon. Aika todennäköisesti tässä joudutaan nyt sitten jotain tekemään viikonloppunakin. No joo, pitää muistaa, että itse sitä tulee itselle kaikki paineet luotua ja pitäisi vaan oppia rentoutumaan lyhyissäkin hetkissä eikä koko ajan pohtia kaikkia stressoreita. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Eilen olikin aiheeseen liittyen ihana rentoutushetki luennolla, tuntui että poistuu ihan tilasta :) Semmoisia jos tekisi itsekseenkin enemmän niin ehkä olisi virkeämpi olo?



Ihanaa kuitenkin, että viikonloppu saapuu ja saa puuhastella enemmän omia juttua. Ainakin haluaisin käydä läpi kirpputorille meneviä tavaroita läpi ja sitten pääsen kahteen hemmotteluun: sekä kampajaalle napsaisemaan kuivia latvoja pois että hierontaan ystävän luo. Tämän lisäksi syödään tänään tortilloja äidin luona ja ainakin toistaiseksi aurinko paistaa vielä. Kyllä tämä tästä taas, ehkä vähän kevätväsymystä vaan ilmassa :)

Rentouttavaa viikonloppua teille nyt ainakin! Älkääpä häsläilkö kuten allekirjoittanut vaan tehkää herkkusmoothieita ja ottakaa lungisti! ;)

11. maaliskuuta 2014

Ajatuksia blogin aihealueista


Hellouuu,

Ja pahoittelut hiljaisuudesta viime viikkojen aikana. Täällä ollaan menty väkkäränä, mutta ei näköjään blogin suhteen. Ehkäpä tämä keväänalku toisi hieman tunteja vuorokauteen ja mieleen ja samalla alkaisi blogikin heräillä talviuniltaan. Olisi ihan aikakin ettei täällä ole ihan hiljaista koko ajan, eikös? Huomenna on jännittävä päivä tiedossa, nimittäin Fasulta napataan eläinlääkärin hoivissa maitoyläkulmahampaat pois. Ne eivät millään suostuneet häviämään itsekseen ja viereen on jo kasvaneet uudet rautakulmahampaat, joten siksi täytyy vapauttaa niille tilaa ja viedä poika lekuriin. Pääsee mama sitten kotona hoivailemaan pientä potilastaan <3 Toivottavasti kaikki menee nopeasti ja hyvin.

Olen tässä viime päivinä kyllä ajatellut blogia ja miettinyt, josko pitäisi kertoa täällä vähän enemmän myös viikon treenailuista. Jotenkin se urheilu on sinänsä niin osana arkea ettei tule ajateltua sitä blogin yhteydessä tai otettua mitään aiheeseen liittyviä kuvia. Sitä vaan menee ja tekee ja saa hyvä fiiliksen treeneistä! :) Toisaalta joskus taas lähtö takkuaa ja pahasti ja on kertoja, jolloin treenit on vaan jätettävä syystä tai toisesta väliin. Kuitenkin yleisesti pyrin melko paljon liikkumaan, joten mietin josko siihen liittyviä mietteitä jakaisi hieman enemmän täälläkin. Me ainakin kotona puhutaan tosi paljon urheilusta ja erilaisista liikkeistä mitä sopivat millekin lihakselle. Enemmänhän se on semmoista arkipohtimista vaan, mutta itse kyllä bongailen usein juuri blogeista hyviä vinkkiä omaankin treenaamiseen. Mitäs olette mieltä jos täällä näkyisi vähän enemmän urheilukuulumisiakin? Kiinnostaako yhtään vai voisiko toimia jopa motivaationa? :)



Mitäs muuta, meillä on huhtikuun alussa alkamassa semmoinen muutaman viikon hyvinvoinnin ja puhdistuksen kausi. Aiotaan miettiä jokaiset ruoka-aineet etukäteen ja käydä suunnitellusti kaupassa ennen sitä ja toki aikanakin. Jätetään pois turhat sokerit ja valkoiset jauhot sekä mahdollisesti ihan kahvikin, siitä pitää tosin vielä puhua ;) Tavoitteena on puhdistaa keho kerrankin kunnolla ja samaan aikaan kuitenkin voida hyvin ja kyetä urheilemaan. Tämän takia emme lähde paastoilemaan mehuilla tai ilman ruokaa, koska tavoitteena ei ole menettää perusjaksamista arjessa vaan enemmänkin kohentaa sitä. On hyvin todennäköistä, että ensimmäisinä päivinä ilmenee joitain vierotusoireita, mutta uskon niiden siitä sitten laantuvan. Kaiken A ja O on varmistaa riittävä ruoan saanti ja keksiä jotain terveellisiä herkkuja. Saapi nähdä keksitäänkö me vielä ihan jotain raakaruokajuttujakin vai meneekö ihan liian hifistelyksi.

Mutta, tästä lisää sitten kun sen aika on. Nyt maaliskuussa nautin vielä halutessani herkuista ja valmistan itseäni tulevaan koitokseen. Itse asiassa keittiön pöydällä odottelee Tapiolan Kaisan Cafésta Miikan yllätyksenä tuoma jättikorvapuusti - täytyykin mennä!

6. maaliskuuta 2014

Auta muita - luovuta verta


Kukkuu! Miten menee? Täällä menee ihan hyvin, hieman pitää haipakkaa taas suuremmassa mittakaavassa, mutta still alive ;) Ajattelin tulla pikaisesti kertomaan, missä kävin ihan ex tempore muutama päivä sitten tiistaina - nimittäin verenluovutuksessa! Oltiin ystävän kanssa Iso Omenassa lounaalla ja katseltiin siinä samassa alatasolla pyörivää mainostaulua. Siinä sitten sattui pyörähtämään Veripalvelun mainos ja yhtäkkiä löysinkin itseni jo luovuttamassa verta. Kyllä, tämä piikkikammoinen selvisi sinne myös. Onhan tässä pari vuotta ollut jo hyvä yritys käynnissä..

Kerta oli meille molemmille ystäväni kanssa ensimmäinen ja kyllä hieman jännitti vaikka odotusaika olikin olematon ja hyvin pian päästiin asiaan. Täytettiin lappuset, jonka jälkeen meidät ohjattiin omiin pieniin kopperoihin keskustelemaan lapuista sairaan-/terveydenhoitajan kanssa. Omalla kohdallani takerruttiin, uskokaa tai älkää, akupunktioon! Jouduttiin ihan googlaamaan minkä alan ammattilainen sen minulle oli viimeksi tehnyt, jotta sain luvan luovuttaa. Olihan siinä vielä pientä häikkää liian matalan hemoglobiininkin kanssa, mutta muutaman näytteen jälkeen pääsin lopulta piinapenkkiin.



Kokemus oli erittäin hyvä ja työskentelevä henkilökunta asiantuntevaa ja ennen kaikkea todella lämminhenkistä. :) Olin ihan tosi yllättynyt, kuinka ystävällisiä he olivatkaan ja kuinka mukavaksi he tekivät olomme sen puolituntisen ajan. Harmikseni siinä tuli sitten pyörrytyksen tunnetta ja homma piti keskeyttää, mutta sain kuitenkin luovutukseen riittävän määrän annettua. Jes!

Seuraavan osoitteen kautta pääsee kätevästi tarkistamaan oman tilanteensa, että onko mahdollista päästä luovuttamaan: http://www.sovinkoluovuttajaksi.fi/ ja yleinen Veripalvelun sivusto: http://veripalvelu.fi/

  
Suosittelen siis kaikkia tutustumaan luovutusehtoihin ja käymään mahdollisuuksien mukaan luovuttamassa verta! Uskon, että monelle se on loppujen lopuksi paljon mukavampi kokemus kuin uskoisikaan ja ainakin siitä selviää hengissä, heh. Käykäähän luovuttamassa verta ja auttamassa  avun tarpeessa olevia! :) 

1. maaliskuuta 2014

Maaliskuun ensimmäinen päivä


Heipsan!

Onpas mukava aloitus viikonlopulle kun aurinko paistaa ja on raikas ja lämmin päivä. Oltiin tossa koirien kanssa aamulla kävelyllä kun jäin äidin kanssa siinä samalla höpöttelemään puhelimeen. Siinähän se lenkki sitten eteni ihan huomaamatta pidemmäksi kuin mitä olin ajatellut. Tarkoituksena olisi nimittäin käydä pitkä päiväkävely aurinkoisen lauantain kunniaksi, joten olin ajatellut, että aamulla voi sitten ottaa lungimmin. :) Ei tosin haittaa yhtään, mitä enemmän kävelyä sitä parempi mieli ja koirat tykkää! Vielä tässä on päiväkävelyseura tosin avoinna, joko nappaan jonkun ystävän mukaan tai sitten mennään jo päivemmästä äidin luo. Viimeistään ollaan illaksi kuitenkin maman luo menossa syömään, ehkä saunomaan ja yökyläilemään.



Näiden lisäksi ajatuksena olisi edistää hieman kandia ja ehkä yhden toisen kurssin tehtävää. Hommaa on taas enemmän kuin huvittaisi tehdä, mutta jotenkin haluaisin enemmän ja enemmän pyhittää viikonloput vapaalle ajalle. Tiedän, että se ei käytännössä ole mahdollista, mutta kuitenkin sitä aina toivoisi. Jos olen viikolla töissä joku päivä tai muutamana päivänä niin luonnollisesti pitää sitten viikonloppuna tehdä joitain koulutehtäviä. Kuitenkin se vaan jotenkin ärsyttää, että työssäkäyvänä opiskelijana pitää koko ajan tehdä yli 40 tuntista viikkoa. Eipä siinä, sitähän se meininki on, mutta kuitenkin tuntuu välillä niin epäreilulta kun olisi kiva viettää ihan niitä oikeitakin vapaapäiviä eikä aina niin että pitäisi joku homma hoitaa viikonloppunakin. Buu. Ehkä se siitä ja taas jossain vaiheessa saan täysiä vapaapäiviäkin, ne kun oikeasti ovat kuitenkin tosi tärkeitä.




Nyt elelläänkin jo muuten maaliskuuta! Jee! Tavallaan voisi kai sanoa kevään koittaneen? Tämä talvi oli kyllä uskomattoman lyhyt ja outo. Yhtäkkiä tuli hirveät pakkaset, joita kesti se muutama viikko ja sitten lauhtui taas nollaan. Muutamaan kertaan on myös lunta sadellut, mutta ei suuria määriä niin kuin viime vuosina. Ja nyt koko helmikuun ajan on alkanut kevät jo pilkottelemaan, siis ihan ihmeellistä. En tosin valita yhtään vaikka jos saisi toivoa, niin yhdistäisin tähän vielä kuivat kadut, jotta koiria ei tarttisi pestä. ;)

Mutta nyt tosiaan hetkeksi niiden hommien pariin ja sitten poikien kanssa pitkälle päiväkävelylle nautiskelemaan maaliskuun ensimmäisestä päivästä. Se on kevättä nyt, kuulkaas!