31. lokakuuta 2013

Torstain kuulumisia


Heipsan!

Tulin vain kuulumisia lyhyesti kirjoittelemaan! :) Hauvoilla menee hyvin ja niin meillä muillakin. Päivä on kulunut ensin luennolla, sitten ryhmätyön parissa (joka ei tällä kertaa hirveästi edennyt :D) ja lopulta vielä kotona opiskelulla. Aamulla oli aivan upea sää ja harmitti superisti lähteä sisälle nököttämään!! Harkitsin vakavasti jättäväni luennon väliin, mutta koska sitä oli tänään ensimmäistä kertaa, en missään nimessä viitsinyt toteuttaa sitä. Oli vaan niin upean aurinkoista ja ilma oli kirpeä, mutta lämmin. Saisiko samaa huomisellekin?! :)


Huomenna on pitkästä aikaa arkivapaa, jonka olen kyllä siis pyhittänyt yhden esseen viimeistelyyn ja jos aikaa jää niin muiden jatkamiseen. On vaan niin ihana ajatus, ettei tarvitse lähteä varsinaisesti mihinkään vaan voin lampsia kotivaatteissa koko päivän ja ahertaa täältä käsin. Yleisesti tykkään kyllä lähteä pois kotoa työskentelmään sillä usein saan näin paremmin aikaiseksi, mutta välillä on ihana nauttia tällaisistakin mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa perjantaisin tulen tekemään hyvin usein täyden työpäivän, mutta tällä viikolla siihen ei ollut tarvetta, joten pystyn pyhittämään sen muuhun käyttöön. :) Aion ainakin ulkoilla, joten tämänpäivän säätä toivotaan lisää!


Fasu oli tänään ensimmäistä kertaa hetken yksin kotona ja pieni jäi ruikuttamaan makkarin oven taakse. Päätin käyttää Rockyn ihan vain yksinään pikaisella happihyppellä sillä tiesin naapurintytön vievän sen muutaman tunnin päästä ulos pidemmälle kävelylle. Oli aika vaikeaa vaan lähteä pienen uikuttaessa, mutta tästä sen harjoittelun on lähdettävä. Äsken Fasu hieman vinkui Rockyn lähtiessä yksin lenkille, mutta viiden minuutin päästä se nukahti. Ikävä on siis kova, heh :D Onneksi toi vinkuintiaani unohtaa kaiken noin viidessä sekunnissa, mutta jo nyt huomaa että se on ihan liimaantunut Rockyyn. 

Kohta onkin lähtö Krav Magailemaan pitkästä aikaa ja odotan niin paljon, että saan kropan liikkeelle. Muutama päivää ollut niin nuutunut olo ja jotenkin lihaksia on kolottanut urheilemattomuus ja venyttelemättömyys. Nyt kuitenkin olo on normaali ja terve, joten treenit lähtee taas kevyesti käyntiin! So excited :)

Jeppedistä, ihanat torstai-illat sinne teille!!

30. lokakuuta 2013

Hauvojen syyskuvailua ja pohdintaa


Aika menee nopeasti, pentu on ollut meillä jo neljä päivää! Hetki hetkeltä siihen alkaa tottua enemmän ja joka kerta pennun luoksetapsutus saa hymyn korviin asti. On se vaan mahtava veikko vaan niin on Rockykin!


Viime viikot ovat olleet aika hektisiä, mutta onneksi tämän viikon voi ottaa edes astetta rauhallisemmin. Ei ole koko ajan deadlineja puhaltamassa niskaan tai jatkuvaa sovittua menoa suuntaan ja toiseen. Tuntuu jotenkin, että syksyisin varsinkin ihmiset jotenkin ylibuukkaavat itsensä. Kaikille on järkyttävä kiire ja moni on todella stressaantunut koko ajan. Välillä sitä on itse lohduttamassa muita ja välillä taas itse kaipaa joltain rauhottavia sanoja kiireen keskelle. Omalla kohdallani olen huomannut, että on tärkeää löytää vapaita iltoja viikosta, jolloin voi edes hetkeksi olla ilman aikataulutusta. Silloin jos kalenteri huutaa täyttä aamusta iltaan pidemmän aikaa, en ole onnellinen, vaikka siihen sisältyisikin kivoja juttuja. Eihän niistä kerkeä nauttia edes, jos on aina tukka putkella suorittamassa seuraavaa.

Omaksi pelastuksekseni hyppää yleensä urheilu. Se on se, joka pitää pään kunnossa ja kropan elinvoimaisena. Urheilun vuoksi jaksan nousta aiemmin tai lähteä pimeään ja sateeseen ulkoilemaan. Tiedän kuinka hyvän olon siitä saa ja siksi lähes poikkeuksetta kykenen siihen ryhtymään. Nyt kuitenkin noin viikon verran, olen kärsinyt kurkkukivuista ja sitä kautta sitten hieman myös kipeydentunteesta. Luulin jo, että se hellittäisi, mutta aamuisin herätessäni muistuttelee se olemassaolostaan. Nämä ajat ovat vaikeita, kun en pääse urheilun kautta keräämään energiaa. Toivotaan kovin, että se tästä lähtisi pois ja pääsisin virkistämään itseäni! :)


Meillä olisi eilen ollut Krav Maga -treenit, mutta jouduin lopulta jättämään ne väliin mikä harmittaa kovin. Olo ei ollut niin vahva, että jaksaisin haastaa kehoni äärimmilleen. Toki jotkut kerran meillä jäävät hyvin kevyiksi ja tekniikkapainotteiseksi, ja semmoisen jaksaisinkin, mutta näistä treenikerroista ei voi ikinä tietää mitä on tulossa. Siksi en halunnut lähteä sinne toteamaan ettei hengitys kulje ja että kylmä hiki nousee otsalle. Stressinaihetta siinä aiheuttaa se, että meillä on tasokoe ensi viikolla ja näin ollen pääsen enää kerran treenaamaan ennen sitä. Tiedän, että tämä ensimmäisen tason koe on "helppo" ja että kaikki kurssilla käyneet yleensä sen läpäisevät, mutta kyllähän se jännittää kuitenkin aina hieman. Koe on koe, ei siitä mihinkään pääse! Toisaalta nyt kun näitä ajatuksia kirjoittelen ylös, selkeytyy ajatus omassa päässänikin. Terveys on kuitenkin aina ykkönen ja sitten vasta voi lähteä liikkumaan. Nyt voin tehdä kaikkeni parantuakseni ainakin melkein torstaiksi ja mennä uudella innolla sillon, eiköhän kaikki hyvin mene.


Tajusin muuten hetki sitten etten ole tänne vielä löpötellyt oikein joulujuttuja. :D Sitä on tullut odoteltua jo tovi, mutta ehkä olen sitten alitajuntaisesti jotenkin yrittää pysyä hiljaa asiasta ettei lähde ihan mopo käsistä. Joulu on ihan parasta ja tekisi mieli alkaa nyt jo fiilistelemään enemmänkin. Glögiä me ollaan jo juotu, mutta muuten ei olla vielä joululinjalla. Heh, mutta nyt vaikenen tästä vielä hetkeksi, koska tiedän että juttua on tiedossa lisää sitten marraskuun puolella! ;)

























Kuvituksena on meidän viime viikonlopun ulkoilulta kuvia, jolloin taidettiin olla ensimmäistä kertaa yhdessä Fasun kanssa aamukävelyllä. Halusin ottaa pojista kuvia lehtien keskellä, mutta se oli hieman hankalaa ohikulkijoiden keskeyttäessä. :D Fasu ei sitten malttanut oikein poseerata, tosin ei kai näin pieneltä sitä voi vielä vaatiakaan. Havunneulasilla oli hauska leikkiä, sen huomasin!

Mutta nyt hiljenen ja pistän tämän aamuksi julkaisuun. Pääsee sitten halukkaat lueskelemaan juttuja aamupalan ääressä! :)

28. lokakuuta 2013

Pennun kotiintulo ja ensimmäiset päivät meillä!


Täällä ollaan viime päivät menty aika koiranpentuhuuruisissa meiningeissä. Päätin nyt rohkaista itseni ja hetkeksi hiljentyä koneen ääreen kirjoittelemaan kuulumisia ja miten meillä on viime päivät menneet. Pojat riehuvat täällä hieman tällä hetkellä, mutta luulen että ne kohta nukahtaa. :) Varsinkin tuo pienempi tapaus joka viettää hyvin suuren osan päivästä unenmailla. Niin muuten, jos en vielä ole muistanut mainita, niin pienokaisen nimi on Fasu! Nimi tulee siis suklaisesta merkityksestään ja meidän mielestämme sopii hyvin Rocky-nimen kaveriksi. Tähän mennessä kaikki ovat kyllä tykänneet nimestä vaikkakin mummojen suussa se tuntuu ääntyvän "Pasuksi" tai "Vasuksi", jepjep..

Mitä teille tulee muuten Fasu nimestä mieleen?




Tosiaan Fasu haettiin kotiin lauantaina iltapäivänä Hämeenlinnan lähellä olevasta kennelistä. Kuvassa ollaan juuri lähdössä hakemaan pientä kotiin! Meidän pyydettiin ottamaan Rocky mukaan, jotta kasvattaja pääsee tarkkailemaan koirien yhteispeliä. Hän korosti sen tärkeyttä, että Rocky suhtautuu oikein, ja luonnollisesti esimerkiksi ärinä tai hyökkäys pentua kohtaan olisi ollut väärä reaktio ja luultavasti emme olisi saaneet pentua mukaan. Rocky kuitenkin käyttäytyi niinkuin olin toivonutkin ja ajatellut eli hetken ihmetteli ja nuuhki pentua ja sitten käänsi selän. Rocky ei yleensä oikeastaan leiki pentujen kanssa, koska ei ilmeisesti tiedä mitä tehdä, vaan mieluummin sitten leikkii vähän isompien koirien kanssa. Alku meni kuitenkin lupaavasti ja pääsimme ikionnellisina kotimatkalle!



Kotiinpaluu oli jännittävää uuden koiran kanssa, mutta onneksi Fasu otti paikan heti omakseen. Päätimme alkaa totuttaa pennun niin pitkälle kuin mahdollista kulkemaan vapaana, jotta tulevaisuudessa meillä olisi helpompaa! Toki sitä on tärkeä totuttaa hihnaankin, mutta uskon, että jos koira kulkee nätisti vapaana vierellä niin sen saa hyvin totutettua hihnaankin. Jos pentu taas ei ole tottunut olemaan vapaana, uskon, että karkaamisriski vapaaksi päästessä on paljon isompi. Toistaiseksi on mennyt erittäin hyvin ja Fasu juoksee aivan meidän nilkoissa koko ajan! :D Se menee kyllä reippaasti eteenpäin ja välillä pysähtelee haistelemaan, mutta selkeästi seuraa meitä. Toki näin alkuun tyyppi matkustaa paljon myös sylissä (liinan kanssa, joka kuivaa masunalustaa ja suojaa kylmyydeltä), mutta aina muutamaan otteeseen lenkin aikana me annetaan sen hölkötellä omaa tahtia eteenpäin.




Ruokailut ovat sujuneet mallikaasti ja Fasu tietää selkeästi myös missä on sanomalehdet minkä päälle tehdään tarpeet. Toki vahinkoja sattuu, mutta yllättävän hyvin se on löytänyt oikeat pisupaikat! En edes muista oliko Rocky oikeasti noin kehittynyt alkuun vai tuleeko tässä sitten jossain vaiheessa alamäkeä ja saa pestä lattioita urakalla.. Saas nähdä, mutta nyt ainakin kelpaa olla tyytyväinen! ;) Fasu sai kasvattajalta mukaan Musti&Mirri -repun, jossa oli iso ruokasäkki, emolta tuoksuva fleece, nameja, ruokakippo, kaulapanta sekä lelu. Sen lisäksi kasvattaja antoi ison nipun paperia, johon oli kerätty tärkeää tietoa pentuajasta ja koirankasvatuksesta. Ihana paketti tuli mukaan!




















Mun söpöliinit, Rocky vaan puuttuu kainalosta! <3



Meillä on viime päivät käynyt melkoisen paljon vieraita katsomassa uusinta tulokasta ja Fasu on innolla toivottanut kaikki tervetulleeksi. Rocky on hieman ollut ihmeissään jaetusta huomiosta, mutta kunhan hänkin on saanut hieman sitä huomiota, on kaikki ollut ok. Uskon kyllä, että ajan kanssa Rocky oppii ymmärtämään, että niitä on nyt kaksi ja näkemään sen enemmän kivana juttuna ja uutena leikkikaverina. Voi olla, että siihen menee hetki aikaa, mutta kyllä jo tänään Rocky on mennyt välillä leikkimään pennun kanssa ja voi sanoa, että niillä on ollut huomattavasti aiempaa enemmän kontaktia. Tästä se ystävyys lähtee. :)



Mutta nyt menen takaisin hurttien pariin, jotta voidaan vielä hetken leikkiä ja ulkoilla ennen omia iltapuuhia. Lähipäivinä laittelen lisää syksykuvia pojista ja toivottavasti muutakin. :) Ei muuta kun lungia illanjatkoa sinnekin!

25. lokakuuta 2013

Kännykkäotoksia ja pennun odottelua


Kaivelin pitkästä aikaa muutamat kännykkäräpsyt, jotka voin jakaa täälläkin. Laatu ei päätä huimaa taaskaan, mutta ehkä sitten joskus uuden kännykän kanssa. :) Muuten Samsung on pelittänyt oikein hyvin, mutta hyviä kuvia saa vaan erittäin kirkkaassa luonnonvalossa.

Anyhow, ostin allaolevassa kuvassa näkyvät saappaat tänään! Saappaat ovat pitkään olleet ostoslistallani, mutta lähinnä sillä ajatuksella, että "kun sitten joskus löytyisi". Ajattelin, että siinä kestäisi ikuisuuden löytää sopivat, joten en ole vielä niitä aktiivisesti etsinytkään. Nämä yksilöt pomppasivat silmiini kävellessäni Clarksin kenkäkaupan ohi Kampissa ja kokeiltuani huomasin ne erittäin hyviksi myös jalkaan. Kuitenkin vasemman jalan jalkapöydän päältä ne tuntuivat hieman kireältä (sen ollessa hieman isompi jalkani), joten päätin laittaa popot varaukseen ja käydä uudelleen vielä iltapäivällä kokeilemassa. Noh, nyt ne ovat täällä kotona :D Kalliiksi tuli, mutta pitäisi kestää monta vuotta käyttökelpoisina.



























Muutama viikonloppu sitten oltiin ystävien kanssa viettämässä laatuaikaa Dylan Milkin brunssilla. Ja nam mitkä valikoimat! Siellä oli vaikka mitä kylmää ja lämmintä herkkua ja aika erikoisia salaattisekoitelmia ynnä muita herkkuja. Tässä näkyy vasta ensimmäinen tarjotin ja vaikka en siinä hetkessä itseäni ihan täyteen ahtanut, söin ensimmäisen kerran tämän jälkeen kuitenkin vasta iltakahdeksalta..

Tämä viikko on mennyt ihan naurettavan kiireisissä merkeissä ja hermot ovat olleet melko kireällä. Tänään on ollut kuitenkin jo paljon parempi fiilis, sillä hommat rullasi ja saatiin tehtävää eteenpäin. Päivällä syötiin kaverilla raportin raapustamisen ohessa herkkusalaattia, johon laitettiin perusaineksien lisäksi halloumia ja katkarapua pestossa. Oli superhyvää! Sitä teen varmasti uudestaan joku päivä.

Nyt illalla olen ensimmäistä kertaa tällä viikolla voinut levähtää muutaman tunnin ja ollaankin Rockyn kanssa hengailtu kotosalla. Herkuttelin juuri viikolla saamani suklaan ja siiderin ja hiljalleen alan tosiaan odottelemaan huomista sillä.....

























....PIKKUPENTUMME SAAPUU KOTIIN!! <3 Aamupäivästä koukataan eläinkaupan kautta pesä kainaloon ja haetaan hauveli uuteen kotiinsa meille. En voi vieläkään uskoa, että pikkurontti saapuu, mutta eiköhän sen viimeistään huomenna illalla sitten käsitä.

Rauhaa ja rakkautta perjantai-iltaan!

22. lokakuuta 2013

Uutisia perheenlisäyksestä


Helloouu!

Mistäköhän tässä oikein alottaisi.. Hmm. No siis, meille tulee lauantaina oma koiranpentu! <3 Jeeee!! Rocky saa leikkikaverin ja uuden laumanjäsenen ja me saadaan uusi pieni pallero jota hoivata, kouluttaa ja jonka kehitystä pääsee seuraamaan. Olen luonnollisesti aivan tosi innoissani enkä malttaisi odottaa lauantaihin! :)



Sitä ennen on kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi koulua ja töitä, sillä yritän saada kaiken mahdollisen kirjotustyön tehtyä ennen pennun saapumista. Näin pystyn ensi viikolla luentojen ja töiden ohella keskittämään kaiken lopun aikani ja energiani meidän uuteen tulokkaaseen. Meillä menee aikataulut onneksi (pennun kannalta) ristiin eli jompi kumpi pystyy olemaan kotona sen kanssa koko ajan alkuun. Jos olisin tiennyt aiemmin, että meille on tulossa pentu nyt heti niin toki olisin järjestellyt enemmän vapaata. Nyt kuitenkin mennään sillä mitä on annettu ja nipistetään vaikka vähän yöunista, että saadaan kaikki oikeinpäin järkättyä.



Lauantaina on siis se suuri päivä, kun ajamme hakemaan uuden vauvelin (pennun;) kotiin. En voi vieläkään uskoa, että pääsen pian kokemaan pentuajan uudelleen vaikka toivon samalla, että uusi tulokas olisi hieman meidän entistä riiviöpentua rauhallisempi. Ne tietää ketkä muistaa Rockyn pentuajan..:D



Jos täällä on loppuviikon hiljaisempaa niin tiedätte ainakin mitä teen: joko paahdan höyrypäänä tai sitten olen päässyt jo kuhertelemaan uuden pienokaisen kanssa. Varmasti tänne tulee ajallaan lisää kuvia myös meidän hauvoista kunhan uutukainen saadaan turvallisesti kotiin! Ja pahoittelut etukäteen jos täällä puhutaan koirista nyt sitten hetken aikaa, heh.

Kivaa viikonjatkoa kaikille! :)


21. lokakuuta 2013

Lempiarkikosmetiikkaani


Ajattelin pitkästä aikaa puhua hieman kosmetiikasta ja esitellä omia tämän hetken lempituotteitani, mitä kaikkia käytän lähes päivittäin. En ole mitenkään erikoisen merkkiuskollinen, mutta joitain hyviä tuotteita tulee ostettua kerta toisensa jälkeen. Näistä itse asiassa kaikki on ostettu tai saatu ensimmäistä kertaa niin ettei aiempaa kokemusta ole ollut, mutta ehkäpä juuri siksi ne ovat yllätyksekseni olleet niinkin hyviä.







































Kasvojen pesuun käytän tällä hetkellä kasvomaidon sijaan siskolta saamaa Lumenen Raikastavaa Puhdistusvoidetta, joka on ihanan tuoksuinen. Se on ehkä aavistuksen liian vahvaa ainakin pian talven myötä kuivenevalle iholle, mutta nyt kesä/syksyakselilla se on ollut oikein sopivaa. Talveksi varmaan siirryn takaisin kasvomaitoon, mutta tämän plussa on se, että saa vauvaöljyt silmistä pois ainakin melkein. Siirryin siskon suosituksesta (ja halvemman hinnan takia) vauvaöljyn käyttöön Lumenen Silmämeikin Puhdistajan sijaan, mutta joudun ehkäpä siirtymään takaisin sillä se öljy jää niin ikävästi silmiin, että niitä kirvelee illan myötä.

Kuvassa ei nyt näy vahingossa Nivean perusrasvaa, mutta se on aina ollut yksi lemppareista! Uudemmista tuotteista korkealle sijalle pääsee Lumenen Heleyttävä Kevytvoide, jota käytän aina aamuisin meikin alla. Se on sopivan kevyttä ja imeytyy nopeasti, joten siinä mielessä sopii Nivean perusrasvaa asteen verran paremmin aamukäyttöön.

Meikkipohjan teen tällä hetkellä Maybellinen Magique BB Creamilla ja päälle laitan silauksen Lumenen Cristal Radience Primeria, joka antaa hehkua kasvoille. Tosi hyvä kaksikko, jota tulee käytettyä lähes päivittäin. CC- voidetta en olekaan vielä edes kokeillut, mutta se on seuraavaksi harkintalistalla sillä uskoisin sen peittävän hieman punertavia kasvojani vielä paremmin kuin BB-voide.



Välillä kun en jaksa laittaa nestemäistä pohjaa, sutaisen nopeasti joskus lahjaksi saamaa Maybellinen Pure Stay-puuteria, joka yllätti täyden teolla ensimmäisellä käyttökerralla! Tätä voisi verrata Diorin meikkipuuteriin sillä lienee ainakin lähes yhtä hyvä ja kestävä. Ainoana miinuksena on sen sävy, joka saisi olla vähän tummempi itselle, mutta senhän pystyykin sitten valitsemaan, jos joskus ostan uuden. Isa Doran luomiväripaletti on päässyt myös jokapäiväiseen käyttöön ja olenkin ollut siihen hyvin tyytyväinen. :)






















Poskipunana toimii Saksasta ostama bareMinerals, jonka lempeästä sävystä (The Confession) tykkään kovin. Miinuksena sen hienoinen leviäminen rasiaan, niin, että kun sen avaa, näyttää rasia aina  likaiselta. Havuvesiä omistan monia, mutta niistä tällä hetkellä on eniten käytössä Flora by Gucci, joka taitaa olla ensimmäinen itse hankkimani hajuvesi. Se tuoksuu melko makealle ja on omaan makuuni niin vahvaa, että laitan vain yhden suihkauksen, joka on oikein sopiva.




















Semmoisia kosmetiikkatuotteitani löytyy tämän hetken top-listaltani! Toki niitä on lisääkin, kosmetiikkahirmu kun olen, mutta nämä pystyin suht helposti valitsemaan ;) Olen kyllä tyytyväinen tämän hetken kosmetiikkaani eikä valikoimasta sinänsä puutu hirveästi muuta kuin uusi hyvä aurinkopuuteri. Edellisestä alkaa aika jättää, joten pitäisi alkaa etsiä seuraavaa, ehdotuksia? Ajattelin ostaa irtohelmien sijaan seuraavaksi ihan kivipuuterin muodossa olevaa aurinkopuuteria. Lisää kaappiin saisi eksyä myös hyvää ja toimivaa luonnonkosmetiikkaa, joten niitä taidan katsella kuukauden päästä koittavalla Saksan reissullani!

Löytyykö teiltä samoja tuotteita? :)

Ps. Lisää koirajuttuja tulossa illalla tai viimeistään huomenna!



20. lokakuuta 2013

Sunnuntain koiranpentukuulumisia!


Tarkoituksenani oli tänään alunperin julkaista lempiarkimeikkejäni koskeva postaus, mutta nyt en malta olla kertomatta tämän päivän kuulumisia! :) Kaikki alkaa siis eilisestä, jolloin eksyin taas kerran katselemaan koiranpentuja ja miettimään josko meille jossain vaiheessa löytyisi se sopiva tapaus. Ruskeaa kleinspitziä kun tuntuu olevan niin harvassa ja vielä harvemmassa meille sopivaan aikaan syntyvät pentu. Puoli vuotta ollaan suunnilleen katseltu niitä enemmän tai vähemmän aktiivisesti, löytämättä kuitenkaan sopivaa.




Eilen siis eksyin erään kennelin sivuille ja satuin sitten katsomaan heidän mittelspitzien tarjontaa. Nehän ovat siis astetta isompi koko Rockyn rodusta, mutta käytännössä monilla on jopa sama säkä kuin meidän isokokoisella Rocky-kleinspitzilla. No, löysin siis sieltä kennelin sivuilta syyskuussa syntyneen vapaan ruskean urospennun! <3 En voinut vastustaa ajatusta vaan soitin samantien kasvattajalle ja sain sovittua treffit nyt sunnuntaiksi.



Tänään aamulla kasvattaja soitti juuri kun oltiin lähdössä autolle, että heillä on yksi narttu juuri synnyttämässä, joten voisimmeko tulla tänään vasta myöhemmin. Ihana uutinen vaikka kyllä harmitti tämä viivästys.. Onneksi käytiin sitten ihanalla aamiaisella Café Tin Tin Tangossa, joka auttoi allekirjoittanutta hetkeksi keskittymään muuhun ja odottamaan rauhassa iltapäivää. Nyt sain äsken juuri viimeisteltyä yhden koulutehtävän ja suihkaisen tästä pihalle Rockyn kanssa. Tunnin sisään me lähdetään katsomaan nimittäin sitä pentua!!


Tässä on toki vielä muttia matkassa, enkä halua innostua liikaa (yeah right), mutta JOS kaikki menisi hyvin niin meille tulisi pentu jo ensi viikolla! :D Pentu on siis luovutusikäinen ensi viikon keskiviikkona, mutta luulen, että meidän aikatauluille olisi paras hakea se vasta viikonlopuksi. En halua kuitenkaan tähän ajatukseen takertua vielä liikaa vaan ensin keskittyä tärkeisiin asioihin ja katsoa missä oloissa ne pennut ja muut koirat asuvat, miten pentuja on sosiaalistettu ym. ja onko mitteli meille oikeasti yhtä sopiva kuin kleinit. Tästä ollaankin muutaman kaverin kanssa käyty keskustelua ja sen tiimoilta aion olla tarkkana, että otetaan tuleva pentu hyvältä kasvattajalta, joka pitää huolta koiristaan. :)

Mutta, toivottakaa onnea ja auttakaa tätä neitiä pysymään rauhallisena. Jotain hengitysharjoituksia voisin harjoitella vaikka matkalla, iiiiiiik! <3

Ps. Päivän kuvaus oli oikeastaan Rockyn järjestämä juttu. Istahdin sohvalle näpyttelemään koulujuttuja kun Rocky hyppäsi suoraan syliin. Meidän "sylissä on liian kuuma" -koira käpertyi erittäin tyytyväisenä syliini eikä osoittanut aikoihin merkkejä poistumisesta. Ehkäpä Rocky aavisti asemansa olevan pian uhattu mahdollisen pienen tirriäisen saapuessa, hmm..

19. lokakuuta 2013

Täydellinen lauantain aloitus


Heipparallaa!

Oi ihanaa se on viikonloppua taas! :) Vitsi kuinka nopeasti viikot hurisevat ja tuntuu välillä ihan, että maanantaista hypättäisiin suoraan perjantaihin. Viikonloppujen merkitys on jotenkin nyt ihan korostunut, kun käyn töissä ja koulussa vain arkipäivinä ja pyrin hoitamaan pakolliset hommat viikon aikana. Näin pystyn ainakin edes toisena viikonlopun päivänä ottamaan lungisti, urheilemaan ja tekemään mitä huvittaa. Se on kivaa!



Starttasin tämän aamun kymmeneltä serkun kanssa Soukassa ja lähdettiin kävelemään Hanikkaan päin. Oltiin tunnin verran kävelemässä ja juoksemassa metsässä ja teillä kahden koiran kanssa ja kylläpä oli virkistävää. Koirat olivat aivan innoissaan luonnollisesti ja Rockykin sai olla melko paljon vapaana. Pieni tottelee aina aika hyvin silloin jos on toinen koira mukana, joten uskallan päästää sen karkailija-apinan vapaaksi. Kuitenkin aina kun lähestytään tietä, tai nään vilauksen toisista koirista, laitan Rockyn kiinni. Tänään tosin se ei edes reagoinut muihin lenkkeilijöihin vaan antoi heidän rauhassa mennä matkaansa ja keskittyi itse maan tuoksutteluun ja hurjiin juoksuspurtteihin. Koiran ilo välittyi omistajaansa ja molemmilla oli hyvä mieli. :)


Nyt jo toisena viikonloppuna putkeen ollaan saman serkun kanssa aloitettu aamu yhteisellä reippailulla ja pakko sanoa, ettei voisi aamu paljon paremmin alkaa. Toki joskus on ihana vain nukkua myöhään ja heräillä hitaasti, mutta melkeinpä aina saa paremman olon kehoon kun lähtee aamusta liikkeelle ja saa raikasta ilmaa keuhkoihinsa. Tänäänkin aloitettiin vasta kymmeneltä, joten olin ehtinyt yhdeksän tuntia nukkua alle. Olin melko väsynyt herätessäni, mutta onneksi piristyn aika nopeasti ja aloin innolla odottamaan tulevaa. Join kahvit, söin kevyen aamupalan ja sitten menoksi!


Tällä hetkellä istuskelen olohuoneessa juoden kahvia ja syöden aamupalaa. Olo on raukea suihkun jälkeen ja mieli virkeä päivän suunnitteluun. En vielä tiedä mitä sitä tekisi, mutta mahdollisesti voitaisiin piipahtaa äidin luona ja illalla katsoa vaikka leffaa. Pitänee keskustella tuon toisen osapuolen kanssa, kun tänään pitkästä aikaa on yhteinen vapaapäivä.



Aamupalani (toinen niistä ;) muodostui tänään soijamaitoon tehdystä puurosta, raejuustosta, omenanpaloista, mehukeitosta ja ripauksesta kanelia. Oli muuten hyvää!! Ja kahvia piti tietysti heti keittää lisää ja kunnolla. Mutta ehkä olisi hyvä aika nyt lopettaa höpinät ja hetkeksi lueskella muidenkin blogeja ja tosiaan suunnitella päivän ohjelmaa.

Mitäs teillä on tiedossa tänä viikonloppuna? Otettako rennosti vai onko tiedossa juhlintaa? :) Ja hei jos tulee mieleen jotain postausehdotuksia niin saa heitellä kehiin!

15. lokakuuta 2013

Kuulumisia ja tammenterhoja


Tiistaitervehdys!

Tämän päivän ruokailut ovat sujuneet jo hieman paremmin vaikka joudunkin ruokaa pureskelemaan enimmäkseen etuhampailla. Voin kertoa, että saattoi hieman hävettää syödä yksin koulun ruokalassa, kun suu ei aukea kunnolla ja pureskelu on naurettavan hidasta. :D Helpointa on syödä pehmeää ruokaa pureksimatta. Hampaita ei itsessään vieläkään särje, mutta tänään riesana on ollut puoliltapäivin alkanut kova päänjomotus, jota Buranakaan ei saa hiljaiseksi. Näin ollen jouduinkin tulemaan kotiin hieman aiemmin ja yrittää ottaa rennosti. Muutamia koulujuttuja on pakko katsastaa koneella, mutta mitään listaa hommista en tälle illalle aio laittaa. Lepo on nyt ensisijalla, jotta selviän taas huomisesta luennosta sekä töistä.























Tultiin äidille taas yökyläilemään ja muistin juuri, että jääkaapissa pitäisi olla kauraomenapaistosta jäljellä, nam! Se on niin hyvää ja aika helppoa syödäkin, joten luulen etsiytyväni sen pariin hieman myöhemmin ;) Ah en malta odottaa, että pääsen taas syömään normaalisti ja maistamaan tarkemmin sen mitä suuhun laittaa. Ruoka on yksi parhaista jutuista mitä tiedän ja piristääkin päiviäni jatkuvasti. Hyvä ruoka auttaa jaksamaan ja säännöllinen ruokailu auttaa verensokerin pysymään tasaisena ja pitämään hyvän fiiliksen.



















Keräilin yhtenä päivänä pihalta tammenterhoja, eikö ne olekin söpöjä?! Ajattelin viedä niitä kotiin ja laittaa kynttilöiden kanssa koristeeksi, se voisi näyttää kivalta. Meidän remppakin on edistynyt jo piirun verran ja eilen saatiin uudet olohuoneen ja parvekkeenlasit! Ne näyttää hienoilta ja nyt ainakin huomaa oikeasti jotain edistystä ihan sisältäkin päin. Toivon kovasti, että jouluna pääsemme istuskelemaan jo parvekkeelle ja nauttimaan teestä vilttien alla. <3 Jos se ei vielä valmistukaan siihen mennessä, niin sitten heti alkuvuodesta kuitenkin, kyllä se talvi kuitenkin kauan kestää!


14. lokakuuta 2013

Puolet viisaudesta jäljellä


Kuten otsikkokin ehkä paljastaa, elellään täällä tänään yläviisaudenhampaiden poiston jälkeisissä tunnelmissa. Olin heti aamusta aikaisin hampilekurin paikkeilla ja päästiin lähtemään jo yhdeksän aikaan kotiin naama pullapitkon suuhun tunkeneena. Poisto meni älyttömän hyvin ja kivuttomasti ja olin ihan yllättynyt. Tuntuu oudolta, että elämäni kivuliaimmat hammaslääkärikäynnit liittyy reikien tutkimiseen ja poraamiseen, mutta juurihoidosta ja viisurileikkauksesta näköjään tulee selvittyä melko ehjin nahoin.




















Tämä päivä menee siis ihan lepäillessä varmuuden vuoksi, jotta haavakohdat paranisivat mahdollisimman hyvin ja nopeasti ja että pääsisin arkeen heti huomenna kiinni. Päivä alkaakin aamusta heti uuden työpaikan perehdytyksellä, joten toivon kovasti ettei olo tästä heikkene. Olisi kiva olla muiden mukana perehdytyksessä ilman ikävää jomotusta tai edes ylipäätään päästä sinne. Uuden työn lisäksi alkaa tässä hiljalleen kasaantua kouluhommia, joten seuraavat viikot eivät tule olemaan syksyn kevyimpiä, mutta eiköhän kaikesta kuitenkin selviä kun aikatauluttaa oikein ja pitää huolta liikunnasta, että jaksaa. :)




















Viime viikko meni hyvin liikuntojen osalta, joten toivon, että tämäkin seuraisi edellistä. En tiedä vaikuttaako viisurileikkaus urheiluihin vai saako mennä heti kun haluaa (kunhan ei ensimmäisenä päivänä) treenailemaan? Ajattelin katsella vähän olon mukaan, mutta huomenna olisi kuitenkin treenit illalla. Jos tuntuu ettei ihan sinne uskalla painimaan mennä niin ehkä voisin käydä sitten kevyellä lenkillä, joka olisi rauhallisempi vaihtoehto Magan tilalle.

Toivottavasti voin olla hyvä esimerkki muille siinä, ettei ainakaan yläviisaudenhampaiden leikkaus ole aina ihan kammottava operaatio ja että siitä voisi parantua melko nopeasti. Toki tässä on vielä prosessi kesken, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä enkä usko että tässä kovin paha käänne pahempaan voisi tulla. Katsellaan miten käy ;)


12. lokakuuta 2013

Valokuvia meren ääreltä


Heipähei,

Täältä niitä syksyisiä asukuvia nyt sitten tulisi. En tiedä teistä, mutta kuvat herättävät itsessäni edelleen hyvää mieltä ja hymyilyä, ehkäpä siksi, että meillä vaan oli niin mukava yhteinen hetki keskellä kiireistä päivää. Ilma oli myös huippu vaikka viileää olikin, joten mieli pysyi virkeänä ja iloisena. :)








Asuna oli eilen päällä perusfarkut Bik Bokilta ja uusi neule Stockmannilta, jonka löysin Hullareilta muutama päivä sitten. Kengät ovat toiset syksykengistäni, muistaakseni Brandosilta kotoisin ja laukkuna oli Dubain löytö Guessiltä. Pipo löytyi kaapista vasta tänä syksynä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja ikää sillä lienee jo parikymmentä vuotta! :D Sisko saattaisi tunnistaa?

Aurinkolasit pääsivät ensimmäistä kertaa koekäyttöön niiden saamisen jälkeen ja ovatkin siis Glitteriltä. Tässä postauksessa kirjoittelinkin niistä. Aika hauskat mielestäni!


Kuvassa kaulassani roikkuu Miikalla lainassa oleva hyvin vanha Nikon-kamera, jossa on ihan filmirulla sisällä. Kuvailtiin sillä myös kuvia muistoiksi ja odotan kovasti sen filmin kehitystä sillä siellä on myös vanhempia kuvia odottamassa päivänvaloa! Saa nähdä kuinka onnistuneita/epäonnistuneita ne kuvat ovat ja kuinka paljon niille saadaan kotosalla nauraa..


Kuvaaminen on hauskaa puuhaa ja kuvat ovat kyllä yksi parhaista tavoista säilyttää muistoja. Voi sitten myöhemmin naureskella kuinka urvelolta on tullut kymmenen vuotta sitten näytettyä tai ihmetellä miksi ei ole kaivanut kuvassa näkyvää vaatetta vuosiin esiin. Kuvat ovat väläyksistä hyvistä hetkistä ja joskus myös huonoista, mutta ainakin ne ovat kuvia eletystä elämästä. Toki blogeihin valikotuu aina parhaat ja moni yrittää luoda tietynlaista illuusiota elämästään, mutta onneksi kuvakansioihin jää kuitenkin monia julkaisemattomia kuvia, jotka henkivät sitä aitoa elämää epäonnistumisineen.

Iloista ja aurinkoista lauanatainjatkoa teille!