4. heinäkuuta 2013

P niin kuin Purjehtija


Moikka!

Onpas täällä ollut hiljaista monta päivää, kun en ole kerennyt kirjoittelemaan. Tarkoituksena oli kirjoitella lyhyesti kuulumisia mökiltä, mutta sekin idea jäi sitten kuullessani ettei saaressa ole varsinaisesti sähköä, jos sitä ei tuoteta jollain jännännimisellä vempaimella. Ehkäpä oli siis parempi tällä kertaa jättää koneet nurkkaan ja keskittyä olennaiseen! :)







Rockya vähän jännitti uuden tuttavuuden tapaaminen, joka purkautui hyvin katsojaystävällisesti alistamalla toista koiraa - tai no, enemmänhän se selässä pomppimiselta näytti. Rocky kun ei ole ikinä oikein ymmärtänyt miten se toinen tulisi selälleen kiepsauttaa, vaan se on enemmän keskittynyt tehtävän alkuosaan. Kaverikoira oli tällä kertaa niin kiltti ettei paljoa murahdellut, joten Rocky jatkoi tyytyväisenä toimintaansa illan mittaan.

Suureksi onneksemme se jäi kuitenkin siihen iltaan ja seuraavana aamuna pojat olivat ihan vain kaveruksia ja juoksivat pihalla vierekkäin. Hiukan oli pojilla kokoeroa ja ne näyttivätkin kovin suloisilta vierekkäin. :)



Keskiviikko kului pitkälti purhehtien ja täytyy heti kertoa, kuinka pääsin itse ensimmäistä kertaa elämässäni yksin purjehtimaan Laser Radialilla, joka näkyy suurempana alakuvassa!! Olin pitkään katsellut muiden purjehtimista ja istuskellut purjeveneessä, kunnes tämäkin tyttö tuupattiin sinne. Epäilin tosiaan tulisiko siitä yhtään mitään ja suunnittelin jo suurta lentoa veteen. Tätä varten olin saanut märkäpuvun päälleni ;) Kuitenkin selvisin pienestä purjehdushetkestä ehjin nahoin ja jopa voisin sanoa haluavani kokeilla sitä uudelleenkin!

Purjehtiminen näyttää ulospäin niin paljon helpommalta ja kevyemmältä kun se sitten käytännössä onkaan. Omalla kohdallani se oli tosin kevyttä, kun pointtina oli vain selvitä hengissä yksin veneessä ja yrittää olla ottamatta mastosta osumaa, mutta kyllä kaikki muut saivat rehkiä. Ilman Miikan rauhallista otetta ohjaukseen, olisin saattanut ohjautua ties minne, mutta Miikan avulla selvisin tehtävästä melko hyvin ja olin tyytyväinen siihen. Hieman (hurjasti!) jännitti, mutta ehkä ensi kerralla se sujuisi jo hieman luonnollisemmin?









Jottei purjehtijat ihan olisi nuupahtaneet purjehtimisen jälkeen tehtiin me jälkkäriksi siskoni blogista napatun ohjeen mukaisesti raparperi-mascarponepiirakkaa mansikoilla höystettynä. Vaikka itse sanonkin, se onnistui tosi hyvin ja kaikille maistui! Namskis, tätä on pakko tehdä lähipäivinä lisää! Kiitos ohjeesta vain siskolle :)






















Tämmöistä täällä on siis lähipäivinä tapahtunut, rentoa kesäilyä ja menoa. On se mukavaa käydä mökeillä ja veneellä, mutta kyllä tätä menoa kohta melkein jo tylsästä arjesta haaveilee. Saa potkaista sitten syksyllä jos arjesta valitan! ;) Ei mutta, sunnuntaina lähtö Savonlinnaan Miikan isovanhempien luo, josta paluu seuraavana keskiviikkona. Nyt ei kerkeä levätä laakereillaan näköjään vaikka monen mielestä tämä parasta lepoa olisikin. Pitää nauttia siitä, ettei työt poikkeuksellisesti rajoita menoa vaan saa mennä miten haluaa.

Ei siis, kiva on mennä, mutta kyllähän sitä välillä olisi kiva myös levähtää kotosalla ja nauttia kotimaisemista. Loppukesä varmaan matkaillaankin hieman vähemmän tai ainakin näin voisi kuvitella! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän viestiä käynnistäsi :)