12. kesäkuuta 2013

Viimeinen ilta vaihdossa


Heippa!

Mietin pitkään, mitä tänne kirjoittelisi oikein kun tuntuu, että ajatukset vain pörrävät omiaan. Nyt on tullut jo aika viimeiselle hetkille ja viimeiselle illalle Ljungskilessä, joka tarkoittaa puolen vuoden rupeaman päättymistä Ruotsissa. Paljon on tullut koettua ja nähtyä sekä parannettua kielitaitoa roimasti. Vaihto on ollut juuri sitä mitä ajattelin ja toisaalta taas kaikkea muuta. Kävin ehkäpä erilaisen vaihdon läpi kuin moni muu ottaessani Miikan ja Rockyn tänne mukaan, mutta sen kautta olen päässyt näkemään asioita uudessa valossa. :)






Sain siskoltani Hampurista mukaan monia kynsilakkoja, joista yksi oli tummanharmaa. Ei sinänsä mitenkään oma värini, mutta halusin kokeilla kuitenkin. Pelkkä harmaa tuntui kynsissä jotenkin synkältä varsinkin nyt kesäaikaan ja ei-Rositamaiselta, joten pitihän sitä laittaa ripaus kultaa päälle. Nyt olen paljon tyytyväisempi vaikka luulenpa että se harmaa pääsee seuraavan kerran käyttöön vasta sitten syksymmällä.


























Kyselin kirjoitus/kuvatoiveita ja sieltä pyydeltiin vielä kuvia tästä asunnosta ja ympäristöstä. Asunnosta pitäisi olla kuvia ihan ekoissa postauksissa, joten en tullut ottaneeksi täältä muuton keskeltä kuvia, mutta nyt en jostain syystä löydä edellisiäkään kirjoitusten kera. Onneksi niitä on kuvakansioissa säilössä kuitenkin! Meidän ympäristöstä otin tänään vielä yhdet kuvat missä näkyy maisemaa ulkopuolelta ja hieman taloa. Niistä kun huomaa niin hauskasti sen eron kuinka vuodenajat vaihtelevat. Kyllä kesä näyttää kauneimmalta, ainakin täällä mielestäni. :)




Oven kun avaa niin suoraan edessä näkyy naapurien eli vuokranantajien talo ja oikealla taas peltoa ja merta. Voisihan sitä hullumminkin mennä! :)




















Tämä tie avartuu heti terassimme alapuolelta, jota pitkin hurrutellaan siis aina autolla menemään tai lähdetään Rockyn kanssa kävelylle. Puskat yrittävät selkeästi vallata tietä alleen!


Meidän ihanan iso terassimme, joskin se on päässyt harmittavan vähäiselle käytölle amppariongelman takia. Muutenkin siinä tuntui pörräävän jos mitäkin ötökkää, joten eniten tämä on päässyt käyttöön viileämmällä ilmalla tai myöhemmin illasaikaan takin kera. Täältä näkee myös upeita auringonlaskuja horisontissa, missä varsinkin toinen puoliskoni on usein ihaillut!




















Tältä täällä tänään näytti ennen kun Miikka ahkerasti pakkasi automme lähtökuntoon. Tosiaan tästä puuttuu vasemmalta vielä yksi tornipino, joten tavaraa olisi vaikka muille jakaa. Suurinpiirtein kaiken saimme mukaan ja loput lähtee sitten myöhemmin Miikan ja hänen äidin tullessa hakemaan meidän pyöriä sekä renkaita ja toki nauttimaan kesäpäivistä meren äärellä.

Kokonaisuudessaan tämä vaihto on ollut kyllä elämys. Ollaan päästy näkemään kuinka samanlaista, mutta myös erilaista Ruotsissa voikaan olla ja kuinka lämminsydämisiä kaikki tapaamamme ruotsalaiset ovat oikeasti olleet. Harvoin on saanut näin hyvää ja ystävällistä kohtelua, että esimerkiksi naapurit kutsuvat meidät katsomaan upeasti remontoitua taloaan ja kyselemään meistä lisää sillä emme olleet aiemmin tavanneet. Varsinkin täällä maalla tuntuu ihmiset välittävän toisistaan ja pitävät huolta. Hyvänä esimerkkinä meidän vuokranantajanaapurit, joiden kanssa pääsimme illallistamaan ja tänään vielä kävimme tervehtimässä ennen lähtöä. Meidät kutsuttiin sisälle ja juttelimme ainakin tunnin verran taas kaikesta. Näistä ihmisistä on tullut kuin varavanhemmat ja he sanoivatkin että tuntuu kuin lähettäisi lapset maailmalle kun me lähdetään täältä. <3





















Suurimman kiitokset tästä kokemuksesta ansaitsee kuitenkin ihana Miikka, joka on jaksanut ilahduttaa ja piristää päivittäin hoitaen yhteisiä askareita ja pitämällä huolta Rockysta. Ihan jo se, että sain Miikan mukaan tänne on merkinnyt paljon. Oli hienoa päästä tekemään vaihto-opiskelusta meille yhteinen kokemus!

Se on jännä, kuinka sitä on niin kauan odottanut kotiinpaluuta, mutta nyt kuitenkin lähdön hetkellä ei ehkä haluaisikaan lähteä. Niin paljon hyviä muistoja on mielessä, jotka jättää haikeudella taaksensa. Suomessa pitää taas luoda uudet rutiinit ja tavallaan uuden elämän yhden ison kokemuksen rikkaampana. Odotan kuitenkin jo kovasti mitä kesä-Suomella on tarjota ja sitä, että pääsen näkemään ihanaa perhettäni ja ystäviäni. Vaikka nyt onkin vaikea lähteä, tiedän että on jotain mitä odottaa.

Kiitos Göteborg ja Ljungskile, tuleepi ikävä! <3

4 kommenttia:

  1. Jea, hyvää kotimatkaa!! Kiva joku viidakkokaapu sulla, sopivasti tulee mummo mieleen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa tunnistit! Mummon vanhahan se on ja sopii oikein passelisti jos laittaa puuvyön uumaa korostamaan :) Ja kiitos, kolme tuntia ajoa jo takana!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, täällä ollaan tosiaan nyt! Jännää, mutta eiköhän tähän pian totu :)

      Poista

Jätähän viestiä käynnistäsi :)