2. kesäkuuta 2013

Meren ympäröimänä


Sunnuntaihuomenet!

Täällä ollaan jo herätty aikasin eli seitsemän jälkeen saattamaan kaveri ratikkapysäkille. Raukalla oli kamala määrä kannettavaa ja suuntana meidän kotimaa. Nyt yksi vaihtoajan parhaimmista ystävistä on sitten lähtenyt kotiin, hassua. Onneksi meidän kaupunkikämpän vuokrasopimus loppuu huomenna, joten ei tarvitse täällä ihmetellä missä kaikki on. Maalla sitä erää niin eri elämää tavallaan. :)
























Kaksi päivää koulua enää jäljellä, sitten alkaa LOMA! Taidan vähän jo odottaa sitä, koska päivät tuntuu vain matelevan. Onhan tässä sitä puuhaa vaikka muille jakaa, mutta jotenkin näin kesäkuun alkaessa ei vaan tunnut luonnollisimmalta paahta koulutöitä. Viimeinen puristus, tiedän kyllä, mutta joskus sekin ottaa aika koville. Oikeastaan ongelmana lienee ehkä liiallinen täydellisyyteen tähtääminen, koska kaikki työt olisi voinut jo palauttaa ja kyllähän siellä esitystilanteessa tietää mitä sanoa, mutta jostain syystä haluan vain hioa ja hioa ja miettiä kaiken loppuun. Hullu paljon työtä tekee vai miten se menee!






















Mutta alunperin tulin kertomaan meidän perjantaisesta piknikreisussta lähisaaren pikkusaareen, heh. Se on niin söpö ja idyllinen pieni pläntti, jossa usein käyn Rockyn kanssa pyörähtämässä vain istuskelemassa laiturilla. Tällä kertaa varauduttiin ihan kuitenkin pienillä herkkueväillä ja hyvällä lukemisella. Paistateltiin auringossa pari tuntia ja kävihän siinä niin ettei toinen puoliskoni ollut halunnut rasvata itseään. Seurausta voi nyt ihailla sitten pari päivää...




















Bongaa Rocky kuvasta! Ne, jotka ovat kuulleet punkkivalittelustani, niin eihän me tosiaan sitä yleensä päästetä näin keskelle kaikkea ötököitä keräämään. Tällä kertaa poika oli vain ovela ja käytti meidän asettautumishetken hyväkseen pureskelemalla simpukankuoria. Eipä pureskellut pitkään kun se huomattiin!






















Meidän herkkuina oli viinirypäleitä, mansikoita ja suklaacroissantteja, nam! Keitettiin vielä kahvitkin matkaan ja toki tuli vettä juotua. Olin lakannut kynnet siskolta saamallani oranssilla lakalla, jota piti tietysti esitellä. Ei mikään perinteinen väri itselleni, mutta näin kesän korvilla teki mieli käyttää. Yllättävän paljon olen tykästynyt. :)








































Ei tosiaan ole hullummat maisemat tuolta pikkusaarelta kun voi istuskella veden ympäröimänä ja ihailla kaunista maisemaa. Yksi lempipaikoista, missä pitää ehdottomasti vielä päästä käymään. Apua, nyt sitä on alkanut jo miettiä mitä kaikkea haluaa tehdä vielä kerran. Kohta tämäkin seikkailu on jo ohi ja sitä voi muistella tästä tulevaisuuteen. Meidän vuokranantaja sanoi, että ollaan aina tervetulleita takaisin ja kutsui lähtiäisillalliselle ensi viikon perjantaina. Ehkä me tänne joskus vielä palataan, vuokrataan nykyinen asunto vaikka viikoksi. Eihän sitä tiedä. :)

Ihanaa sunnuntaita!

2 kommenttia:

  1. Jou, onko vähän kesäistä ja maisemat vaihtuneet! Täällä vieläkin viileempi.. Ja hyvä et tuli lakka käyttöön, mä oon sen aikoinaan Pariisista muuten hankkinut, maalattiin sillon Niinan kans itsemme kynsikaksosiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, asunnonkin ympäristö on täysin muuttunut ja kaikki pellot. Niin kaunista ja värikästä :) Kyllä se lämpö sinnekin vielä tulee ja monta kertaa tujumpana Saksan tuntien. Joo, tämä kynsilakk yllätti kyllä pirtsakalla värillään ja se ei onneksi ole liian oranssi, joka sitten taas saattaisi tökkiä.

      Poista

Jätähän viestiä käynnistäsi :)